Hyvät tyypit \\ Luomukaapilla

Inspiroiduimme:
Eeva Kolu

|

Vapaa kirjoittaja Eeva Kolu inspiroituu tällä hetkellä luovasti päällystetyistä paahtoleivistä, eikä häpeile tunnustaa rakastavansa tuontimansikoita.

Milloin aloit miettiä eettisempää kuluttamista arjessasi?
Kun asiasta alettiin puhua enemmän mediassa, ehkä kahdeksan vuotta sitten. Olen viime vuosina havahtunut siihen, kuinka paljon parempi olo minulla on, kun kulutan vähemmän ja laadukkaammin.

Ostan mieluummin vähemmän ja panostan laatuun. Muutos kuluttamisessa tapahtuu osittain automaattisesti jos ostaa luomuruokaa tai luontaiskosmetiikkaa – vaihtoehtoja on paljon vähemmän. Se vähentää huomattavasti kuluttamista.

Mitä eettinen kuluttaminen tarkoittaa sinulle?

Minulle tärkeintä on määrä. En välttämättä mieti kauheasti, mikä on jonkin tuotteen tarkka alkuperä – se tuntuu joskus loputtomalta suolta. Esimerkiksi vaatteissa voi olla aika vaikeaa löytää sellaisia vaihtoehtoja, jotka ovat sekä jäljitettävissä että miellyttäisivät omaa makua. Ostan aika vähän ja suurimman osan käytettynä, etenkin vaatteiden ja huonekalujen suhteen. Melkein kaikki asunnossani on käytettyä.

Asuntoni sisustaminen meni hassusti – olin varautunut siihen, että olen vaikka puoli vuotta ilman huonekaluja ja pikkuhiljaa ostan kaiken tarpeellisen, mutta kaikki löytyikin nopeasti käytettynä!

Oletko ihan tietoisesti päättänyt, että haluaisit asuntosi olevan sisustettu pääosin kierrätetyllä tavaralla?

Kyllä se oli ihan tietoinen päätös. En halua, että kaikki on uutuuttaan kiiltelevää. Pidän vanhojen tavaroiden estetiikasta – niissä on fiilistä, ajan patinaa ja tarinoita kerrottavana.

Huonekalujen suhteen kertakäyttöajattelu tuntuu tosi pahalta. Huonekalut ovat isoja tavaroita ja niiden liikutteleminen, valmistaminen ja varastointi vaatii paljon resursseja. Tuntuisi hurjalta ajatukselta ostaa uudet kalusteet jokaiseen uuteen asuntoon.

Minkälainen on vaatefilosofiasi?

Yritän aina ostaa mahdollisimman laadukkaita vaatteita. Se on nykyään aika vaikeaa – se että paita maksaa 300 euroa ei vielä tarkoita mitään. Monet kalliitkin vaatteet tulevat samalta tehtaalta kuin halvasti tuotettu ketjuvaate. Siksi olen muuttunut aika merkkiuskolliseksi, jos huomaan että jonkin merkin vaatteet ovat kestäviä ja laadukkaita.

Joitain suosikkeja?

Minulla ei ole selkeitä suosikkeja ylitse muiden, mutta kaapissani on paljon esimerkiksi Samujin vaatteita. He käyttävät laadukkaita ja hyviä materiaaleja. Minulla on myös aika paljon Marimekkoa, ja joitain ulkomaisia designereita, kuten Isabel Marantia.

Vaatteissa mietin kaikista eniten sen käyttömahdollisuuksia ja sitä, että se kestäisi mahdollisimman hyvin aikaa. Jos kyllästyn johonkin vaatteeseen, haluan että se on tarpeeksi laadukas eteenpäin annettavaksi. Kaveripiirissäni harrastetaan paljon kotikirppiksiä, lainailemme ja ostamme toistemme tavaroita. On hauskaa huomata, että esimerkiksi housut, jotka olen myynyt toiselle kaverille saattavat tulla kolmannen päällä vastaan. Se on ihanaa!

Kalliimpia designer-tuotteita saa hyvin paljon edullisemmin käytettynä. Löysin juuri kauan himoitsemani Chloén nilkkurit kaverini kaapista, joka oli myöskin löytänyt ne alunperin second handina.

Onko blogi vaikuttanut tapaasi kuluttaa?

Kyllä on, aika paljonkin itseasiassa. Kun kauan sitten aloin kirjoittaa blogia, en juurikaan miettinyt kuluttamiseni eettisyyttä. Olen aina tykännyt vaatteista ja kaikesta nätistä. Nuorempana se näyttäytyi siten, että minulla piti olla paljon kaikkea.

Vuosien myötä olen alkanut miettiä omaa pukeutumistani analyyttisemmin ja vaatteiden kestävyys on korostunut. Alussa kuvasin blogiin aika paljon vaatteitani – kun esittelee muille vaatekaappinsa sisältöä, joutuu jossain vaiheessa katsomaan peiliin ja miettimään omistamansa tavaran määrää.

Tiedän, että blogeja syytetään siitä, että ne ihannoivat kulutusta ja saavat ihmiset ostamaan enemmän ja enemmän. On varmasti paljon bloggareita, jotka kokevat paineita ostaa koko ajan uutta, mutta minun kohdallani kävi juuri päinvastoin.

Shoppaillessa suuri osa ilosta tulee usein itse ostohetkestä ja sitten ilo laantuu. Tavoitteeni on nyt ostaa asioita, jotka tuovat iloa vuosia ostohetkenkin jälkeen.

Oletko impulsiivinen ostaja?

Olen aika impulsiivinen. Jos ihastun johonkin esineeseen tai vaatteeseen, niin en jää miettimään. Luotan aika paljon omaan makuuni, ostofiilis tulee lopulta aika harvoin. Maailmassa on tosi paljon vaatteita, joita en halua.


Ruoka on sinulle tärkeä juttu. Kerro siitä lisää!

Olen leiponut aina, 4-vuotiaasta asti. Kiinnostuin ruoanlaitosta laajemmin kun muutin ensimmäiseen asuntooni, jossa oli kunnon keittiö. Silloin rupesin tekemään ruokaa säännöllisesti.

Asuin tuolloin Turussa, missä on loistava ja edullinen kauppatori. Se inspiroi kokeilemaan uusia juttuja ja opiskelijabudjetilla sai tehtyä todella hyvää ruokaa. Toki olin silloin myös viitseliäämpi: liottelin papuja ja leivoin paljon itse.

Mikä sinulle on tärkeää ruokaa ostaessa?

Pyrin ostamaan sesongin mukaan. Arvostan kotimaisuutta, mutta talvella olen myös realistinen – kylminä kuukausina ei oikein ole mahdollista elää lähiruoalla. Ei siis kannata tuntea syyllisyyttä siitä, että ostaa talvella banaaneja!

Muuten pyrin ostamaan mahdollisimman simppeliä ja yksinkertaista. Otan aina luomuvaihtoehdon jos se on saatavilla ja järkevän hintainen. En ole mitenkään hysteerinen ruoan suhteen, syön aikalailla kaikkea, mutta ostan lihaa todella harvoin. Olen aikanaan ollut kasvissyöjä, enkä ole ikinä kokenut että ruoassa pitäisi olla lihaa.

Viime vuosina olen alkanut miettiä yhä enemmän lihan ympäristöllisiä haittoja, sekä lihatuotannon eettisiä ongelmia. Turussa asuessani minulla oli huikeita kontakteja, joiden kautta sain ostettua itse pyydettyä lihaa ja kalaa. Siitä lihasta ei ollut koskaan huono omatunto.

Missä teet ostoksesi yleensä?

Ostan perusjuttuja lähikaupoista, mutta yritän tehdä niin, että käyn kerran viikossa isolla kirkolla ostoksilla isommassa kaupoissa. Tykkään K-kaupoista, heillä on hyvät luomuvalikoimat ja muutenkin mielenkiintoisempia tuotteita hyllyssä. Ihan perusjutut hommaan usein Lidlistä, sieltä saa hyvälaatuista ruokaa edullisesti. Näiden lisäksi käyn myös Ruohojuuressa ja Anton & Antonista haen leivät ja muut leipomotuotteet.

 OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Entä luonnonkosmetiikka?

Kiinnostuin luonnonkosmetiikasta vuosia sitten, mutta silloin vaihtoehdot olivat aika tylsiä. Minulle pakkaukset ja koostumukset ovat tärkeitä, joten kyllästyin vaihtoehtojen vähyyteen aika nopeasti. Noin vuosi sitten päätin että ryhdyn käyttämään pelkkää luonnonkosmetiikkaa. En ajattele, että olisi jotenkin huomattavasti vaarallisempaa käyttää perinteistä kosmetiikkaa, mutta toisaalta miksi ihmeessä en käyttäisi luonnonkosmetiikkaa? Nykyisin valinnanvaraa löytyy runsaasti. Minulla on ehkä vielä jokin yksittäinen tavallinen aurinkorasva.

Hyviä luonnonkosmetiikan kosteusvoiteita on helppo löytää, niistä kannattaa aloittaa!

Parhaat tuotteet?

Pääsin juuri sanomasta, että koostumus ja pakkaus ovat minulle tärkeitä ja silti lempituotteeni tällä hetkellä on otsonoitu oliiviöljy. Tuote haisee kamalalle ja pakkauskin on aikamoinen, mutta olen ihan koukussa siihen.

Tata Harperin puhdistusaineet ovat lempikosmetiikkatuotteitani koko maailmassa, etenkin sarjan öljyputsari. Luonnonkosmetiikkamerkeiltä löytyy myös paljon parempia kasvovesiä kun perinteisen kosmetiikan valmistajilta.

Regrets?

No ehkä minun ei olisi ollut pakko juoda Coca Cola Lightia joka päivä 20 vuoden ajan…

Neuvo jollekin, joka haluaa kuluttaa vastuullisemmin?

Lähtisin lähestymään tätä ilon ja nautinnon kautta: Mitkä asiat antavat sinulle iloa? Mitkä asiat ovat tärkeitä? Panosta niihin ja jätä muut pois.

Mieti, kuinka paljon oikeasti tarvitset. Mieti myös sitä, mihin haluat panostaa jollei sinulla ole hillittömästi rahaa käytössäsi: jos haluat syödä luomuruokaa, mistä voisit pihistää? On automaattisesti ympäristöteko kuluttaa vähemmän ja esimerkiksi heittää vähemmän ruokaa roskiin. Minusta tuotteen alkuperällä ei ole yhtä suurta merkitystä kuin sillä, kuinka hyvin se kestää.

Luomukaapilla-sarjassa tutustumme inspiroivien ihmisten tapaan kuluttaa eettisemmin.