Aikaansaamisen taika on psykologi ja psykoterapeutti Satu Pihlajan uusi kirja, joka opettaa käytännön esimerkkien ja harjoitusten kautta, miten tavoitteita saavutetaan ja miten omia ajatuksiaan sekä tunteitaan voi opetella johtamaan.
Aikaansaamisen taika -kirja sai alkunsa, kun psykologi ja psykoterapeutti Satu Pihlaja alkoi pohtia, miksi niin monet lahjakkaat ihmiset jättävät hyvät ideansa ja projektinsa toteuttamatta. Alkuun pääseminen voi tuntua ylivoimaiselta ponnistukselta, epäonnistuminen pelottaa ja aika ei tunnu arjessa muutenkaan riittävän kaikkeen.
”Jäämme usein sille tasolle, että haaveilemme asioista, mutta emme syystä tai toisesta uskalla lähteä tavoittelemaan niitä”, Satu toteaa.
Satun mukaan ongelma on usein siinä, että emme ole tarpeeksi tavoitteellisia. Jos haluaa saavuttaa jotain, pitäisi ensin asettaa selkeä tavoite ja sitten laatia suunnitelma, jonka mukaan alkaa toimia. Kuulostaa helpolta, eikö? Tai ehkei sittenkään. Jos tavoitteisiin pääseminen olisi näin yksinkertaista, kaikki julkaisisivat kirjoja ja perustaisivat omia yrityksiä. Aikaansaamisen taika onkin hyödyllinen opas, joka avaa selkeällä ja helposti lähestyttävällä tavalla, miten omaa aikaansaamisen kykyään voi kehittää ja miten esimerkiksi voi oppia johtamaan tunteitaan ja tunnistamaan omat vahvuutensa paremmin.
Satu, mikä estää meitä saavuttamasta tavoitteitamme?
Ihmisluonteelle on hirveän tyypillistä miettiä enemmän mahdollista epäonnistumista, kuin onnistumista. Meillä saattaa olla vahva mielikuva siitä, että jokin tehtävä on mahdoton ja että omat kyvyt eivät riitä. Mieluummin kannattaisi kuitenkin keskittyä tavoitteeseen ja ongelmanratkaisun kautta lähteä pohtimaan, miten siihen pääsee. Huippu-urheilijatkin käyvät mielikuvaharjoittelussa läpi täydellistä suoritusta, ei epäonnistumista.
Miten aikaansaamisen taitoa voi harjoitella?
On tärkeää opetella johtamaan omia ajatuksiaan ja tunteitaan. Käsityksellä omista kyvyistä on suuri rooli. Se, mitä ajattelee osaavansa, on siis vähintään yhtä tärkeää kuin se, mitä oikeasti osaa. Käytän workshopeissani usein yksinkertaista esimerkkiä: jos miettii, mitä kaikkea päivän aikana on vielä tekemättä, monella tulee fyysisestikin ahdistava tunne ja rintaa saattaa alkaa puristaa. Jos sen sijaan miettii, mitä on sen päivän aikana jo saanut aikaiseksi, eron tuntee kehossa: olo onkin äkkiä paljon energisempi ja toiveikkaampi. Jos mieli käy kierroksilla, voi työpäivän lomassa tehdä vaikkapa lyhyen meditaation – itse käytän Headspace-appia.
Mitä tunteiden johtaminen tarkoittaa?
Meillä on paljon vaikutusvaltaa siihen, missä tunnetilassa milloinkin olemme. Kannattaa kiinnittää huomiota siihen, millaista oma sisäinen puhe on. Jos tapahtuu jotain ikävää, alkaako heti moittia siitä itseään tai muita? Emme voi aina vaikuttaa siihen, mitä tapahtuu, mutta voimme valita, miten suhtaudumme siihen.
Miten omat vahvuudet voi oppia tunnistamaan?
Usein saattaa olla todella vaikeaa tunnistaa omia vahvuuksiaan, ja silloin voi olla hyödyllistä kysyä joltain läheiseltä ihmiseltä, miten hän näkee asian. Pystyt todennäköisesti melko nopeasti luettelemaan vaikkapa parhaan ystäväsi vahvuudet, vaikka et osaisikaan nimetä omiasi. Monesti myös niissä henkilöissä, joita ihailemme, saattaa yllättäen olla samanlaisia piirteitä kuin itsessämme – ne on vain helpompi nähdä jossain toisessa.
Positiivisen psykologian mukaan on hyödyllistä keskittyä omiin vahvuuksiinsa. Eräässäkin tutkimuksessa kahta keilajoukkuetta valmennettiin niin, että toisessa joukkueessa keskityttiin heikkouksien parantamiseen, toisessa vahvuuksien edistämiseen. Se joukkue, jossa keskityttiin vahvuuksiin, menestyi huomattavasti paremmin.
Miten aikaa voi hallita arjessa?
Ensimmäinen virhe on se, että yrittää hallita aikaa – se ei ole mahdollista. Moni varmasti tunnistaa tilanteen, kun on myöhässä jostain, ja yrittää tahdonvoimalla saada bussin liikkumaan nopeammin tai ajan kulumaan hitaammin. Se on kuitenkin täysin hukkaan heitettyä energiaa. Emme voi vaikuttaa ajankuluun, pelkästään omaan tekemiseemme.
Usein arjessa hoetaan, ettei ehdi tehdä asioita, koska on niin kiire. Se ei kuitenkaan oikeastaan pidä paikkaansa. Teemme joka sekunti valintoja siitä, mihin käytämme aikaamme. Jos yrittää saada itsensä tekemään asioita pakottamalla, mieli alkaa väistämättä vastustaa sitä, ja suuri määrä energiaa kuluu hukkaan. Sen sijaan kannattaisi lähestyä asiaa positiivisen kautta ja miettiä, miten voisi tehdä tehtävistä itselleen mahdollisimman mukavia. Esimerkiksi minä lähdin talvella kirjoittamaan Aikaansaamisen taika -kirjaa kahdeksi viikoksi Espanjan auringon alle!
