Hei Anna-Karoliina! Kertoisitko vähän itsestäsi, kuka olet ja mitä teet?
Olen Anna-Karoliina Vainio, helsinkiläinen kuvataiteilija ja tekstiilitaiteilija. Valmistuin Kankaanpään taidekoulusta vuonna 2019 ja olen työskennellyt kuvataiteilijana siitä saakka. Ominta alaani on tekstiilitaide, eli pääasiassa perinteisillä tekniikoilla tehdyt ryijyt ja kuvakudokset.
Miten päädyit ryijyjen pariin?
Taidekoulussa ollessani halusin kokeilla maalauksen rinnalla muita tekniikoita, ja päädyin tekemään kuvakudoksia itse revityistä matonkuteista. Kun ystäväni opetti minulle ryijysolmun, rakastuin tekniikkaan.
Valmistumiseni jälkeen pääsin mukaan Amos Rexin Generation 2020 -näyttelyyn, joka avasi paljon ovia ja olen siitä todella kiitollinen. Tänä keväänä olen myös mukana Taidehallin Nuoret 2023 -näyttelyssä 22.4.-28.5.
Saimme upeita ryijyjäsi esille myös Sugarin showroomille kevään 2023 pressipäiville. Millaisia teemoja käsittelet teoksissasi?
Teosteni kautta tykkään lähestyä elämän varjopuolia huumorin kautta. Teemat vaihtelevat – joskus aiheita päätyy teoksiini niissä näkemäni kauneuden vuoksi, joskus taas haluan tarkastella syvempiä tuntoja. Vaikka käsittelisinkin vakavampia aiheita, en halua velloa ikävässä tunteessa, vaan kääntää sen jollain tapaa positiiviseksi. Haluan tehdä kepeää ja hyvän mielen taidetta, josta tulee leikkisä fiilis ja joka vähän naurattaa.
Sugarin showroomilla esillä oleva kuvakudokseni “Safe” kuvaa elämän aalloissa väsähtäneen omakuvallisen hahmon, jota tiikerit kannattelevat molemmin puolin keijujen lentäessä kohti väsynyttä matkustajaa. Tiikerit ja keijukaiset kuvaavat läheisiäni ja ystäviäni, ja teos toimi itselleni muistutuksena siitä, että tukiverkko on lähellä, vaikka sitä ei aina muistaisikaan.
”Vaikka käsittelisinkin vakavampia aiheita, en halua velloa ikävässä tunteessa, vaan kääntää sen jollain tapaa positiiviseksi.”
Miten kuvailisit työskentelyäsi ryijyjen parissa?
Pyrin käyttämään teoksissani mahdollisimman pitkälti kierrätysmateriaaleja. Kierrätyskeskusten värikkäiden lankakorien päällä möyriminen on lempiharrastukseni! Minulla on paljon lankoja kirppareilta ja joskus teen itse matonkuteet, mutta niitäkin löytyy usein käytettynä.
Työskentelyprosessini lähtee liikkeelle siitä, että näen teokset mielessäni ikään kuin maalauksina – minulla on selkeä ajatus siitä, millaisia elementtejä haluan teokseen, jonka jälkeen yritän ratkaista, kuinka saisin maalauksen ajatuksen toistumaan ryijyssä. Sitten teen luonnoksia kankaalle ja aloitan ompelemaan.
Näkyykö elämänfilosofiasi taiteessasi?
Taide on minulle itsetutkiskelun väline, jonka kautta projisoin minkälainen tyyppi haluaisin olla – ja ehkä samalla opin myös olemaan sellainen. Koen, että humoristisen ja hykerryttävän taiteen tekeminen opettaa minua ottamaan itseni vähemmän vakavasti.
”Pyrin käyttämään teoksissani mahdollisimman pitkälti kierrätysmateriaaleja. Kierrätyskeskusten värikkäiden lankakorien päällä möyriminen on lempiharrastukseni!”
Mikä sinua inspiroi?
Vaikea kysymys, koska kaikki! Taidehistoria, suomalainen kansanperinteen symboliikka ja luonto kiinnostaa. Juuri nyt minua inspiroi kevät, olen kevään lapsi ja valon määrä on minulle kaikki kaikessa.
Mitä tykkäät puuhailla, kun et tee ryijyjä? Entä millaisia kesäsuunnitelmia sinulla on?
Tykkään tehdä käsitöitä – halusin tai en, intohimoammatti seuraa aina mukana. Vapaa-ajalla hengaan paljon ihanien ystävieni ja puolisoni kanssa, ja tulevalle kesälle manifestoin paljon kalliolla pötköttelyä, uimista ja mansikoiden syömistä auringossa.
