Edelläkävijät \\ Hyvät tyypit

Hilla ja Inari
– raikas
podcast
feministisellä
otteella

| | |

Hilla ja Inari -podcastin tekijät Hilla Körkkö ja Inari Nikkanen näyttävät, että on okei olla haavoittuvainen.

Hilla ja Inari, yksi tämän hetken kiinnostavimmista suomalaisista podcasteista, tarkastelee raikkaalla ja feministisellä otteella kaikkea maan ja taivaan väliltä – veganismia, tulevaisuutta, ajankohtaisia ilmiöitä ja kulttuuria. Lisäksi Hilla ja Inari puhuvat jaksoissa avoimesti omista henkilökohtaisista toiveistaan ja peloistaan, sekä muun muassa syömishäiriötaustoistaan. Podcastia kuunnellessa tuntuu melkein siltä, kuin olisi päässyt salakuuntelemaan kahden ystävyksen rentoa, mutta inspiroivaa ja älykästä jutustelua. Tapasimme Hillan ja Inarin eräänä kylmänä tammikuisena aamuna kurkumalattejen äärellä.

Hei Hilla ja Inari, miten oikeastaan tutustuitte toisiinne?

Inari: Meillä on paljon yhteisiä tuttavia, ja olimme joskus törmänneet samassa kaveriporukassa. Ensin ajattelin kuitenkin, että Hilla on varmaan ärsyttävä, koska hän on niin kaunis. Sitten päädyimme yhtä aikaa Soc&kom:ille opiskelemaan ja päätin, että meidän on pakko tutustua.

Hilla: En olisi itse uskaltanut tehdä aloitetta, vaikka tiesin, että halusin tutustua Inariin. Inari taisi tulla sanomaan minulle jotain, että “moi, sun nimi on varmaan Hilla, kiva paita”.

Mistä idea yhteiseen podcastiin syntyi?

H: Aloitin kuuntelemaan podcasteja joskus vuonna 2012 ja olen siitä lähtien etsinyt ihmistä, jonka kanssa voisin aloittaa oman podcastin. Kun tutustuin Inariin niin totesin, että sellainen ihminen oli löytynyt.

Miksi juuri podcast-formaatti kiinnostaa?

I: Podcasteissa miellyttää autenttinen keskustelu ja assosioinnin vapaus. Kumpikin meistä tykkää myös kirjoittaa, mutta siinä ei pääse samaan spontaaniuteen.

H: Kuulin itse asiassa juuri yhdestä podcastista, että ihmiset päätyvät yleensä tekemään työkseen sitä asiaa, missä ovat toiseksi parhaita. Asia, jossa on oikeasti paras, on jotenkin liian henkilökohtainen. Olen usein ajatellut, että kirjoittaminen on ainoa taito, joka tulee minulta jotenkin luonnostaan, mutta tuo huomio kristallisoi sen, miksi olen päätynyt tekemään juuri podcastia.

Puhutte Hilla ja Inari -podcastissanne usein todella henkilökohtaisista asioista. Tuntuuko niiden jakaminen joskus pelottavalta?

I: Ei oikeastaan. Vaikka koenkin tavallaan olevani introvertti, niin vastaan kyllä yleensä aika henkilökohtaisesti, jos joku kysyy minulta jotain. Sellaisia häpeän flashbackeja tulee yleensä enemmänkin siitä, jos on puhunut jotenkin epäselvästi tai jakanut virheellistä tietoa.

H: Urheilu-addiktioni myöntäminen tuntui jostain syystä minulle isolta asialta. Onneksi vielä ei kuitenkaan ole olemassa hakukonetta, jolla voisi hakea ääntä, eli juttujamme ei voi googlata suoraan. Sellainen on tosi kehitteillä. . .

Mitä seuraa siitä, että uskaltaa olla julkisesti haavoittuvainen?

H: Olisi kiva pystyä vaikuttamaan yleiseen ilmapiiriin niin, että kaikki ei olisi vain tehokasta suorittamista tai suoriutumista. Tai postmodernin ivallista, kyynistä ja ironista.

I: Haavoittuvuus ei ole hirveän sallittua yhteiskunnassamme. Kulttuuriseen historiaamme liittyy sellainen tietynlainen kovuus tai protestanttinen työetiikka, joka yhdistyy uusliberalistiseen tehokkuuden vaatimukseen. Haavoittuvuuden kautta pääsee kuitenkin todellisempaan yhteyteen ihmisten kanssa, mikä on arvokkaimpia asioita, joita tässä maailmassa voi kokea.

Mitä feminismi merkitsee teille?

H: Hilla ja Inari on ennen kaikkea feministinen podcast. Intersektionaalinen feminismi näkyy koko ajan taustalla lähtökohtana.

I: Näen feminismin toisaalta tarkastelutapana, joka on läpivalaiseva, kriittinen ja rakenteet huomioiva; toisaalta ideologiana, jonka tarkoituksena on poistaa haitallisia toiseuksia vaikkapa sukupuolten tai ihmisten ja eläinten väliltä. Yksi esimerkki tällaisesta haitallisesta dikotomiasta on vaikkapa luonnon ja ihmisen eriyttäminen toisistaan. Ekofeminismin kokonaisvaltaisempi ajattelutapa kiinnostaa.

H: Kaikenlaiset sorron muodot linkittyvät ja tukevat toisiaan. Jos asetelmaa alkaa purkaa vaikkapa omista näkemyksistään eläinkuntaa kohtaan, se vaikuttaa myös muihin epäkohtiin.

Veganismi taisi nousta massojen tietoisuuteen viime vuonna – mikä tulee olemaan vuoden 2018 juttu?

I: Toivottavasti uudenlainen, tuntemuksien kautta ja sisältä päin tapahtuva suhtautuminen ruumiillisuuteen.

H: Algoritmit! Tällä hetkellä monetkaan eivät vielä tiedosta, miten paljon ne vaikuttavat meidän kaikkien elämään, mutta siitä tulee varmaan pian suuri keskustelun aihe. Toisaalta ainakin erään ajatushautomon mukaan myös inhimillinen, välitön vuorovaikutus tulee jossain vaiheessa nostamaan taas päätään.

Lopuksi – jos saisitte kutsua Hilla ja Inari -podcastiin vieraaksi yhden elävän tai kuolleen henkilön, kuka se olisi?

I: Ehkä Tove Jansson. Tai Patti Smith, mutta olisi raskasta joutua puhumaan englantia.

H: Eli Patti Smith, jos hän osaisi puhua suomea. Tai sittenkin Inarin äiti, jonka haluaisin tavata!

I: Äitini on kuollut lähes kymmenen vuotta sitten, ja olisi kiinnostavaa päästä puhumaan hänen kanssaan nyt aikuisena ja esitellä hänet Hillalle.

Hilla ja Inari -podcast on julkaisija One Quart Magazinen kanssa mukana One Quart Radio -ohjelmassa, jota voi kuunnella Radio Helsingin kanavalla tammikuusta toukokuuhun joka toinen torstai klo 13-14. Kuuntele Hillan ja Inarin ensimmäinen livelähetys torstaina 25.1.