Hyvinvointi \\ Keho ja mieli

Ihmisen
toiset aivot

Suoliston terveys vaikuttaa meihin kokonaisvaltaisesti ihon kunnosta aina mielialaan ja jopa persoonallisuuteen asti. Miten tästä herkästä systeemistä pidetään huolta ja mikä eteen, kun sen tasapaino järkkyy? Ravitsemusterapeutti Leena Putkonen kertoo.

Probiooteista ja kuitupitoisesta ruokavaliosta on toitotettu jo vuosia ja suurimmalle osalle meistä taitaa olla selvää, että suoliston terveys on tärkeää. Mutta miksi? Monelle saattaa tulla yllätyksenä, että sen lisäksi että toimiva suolisto on kiva juttu, se vaikuttaa myös esimerkiksi mielenterveyteen, vastustuskykyyn, tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisyyn, metabolisen oireyhtymän tekijöihin, sydän- ja verisuonitauteihin, painonhallintaan ja ihon kuntoon. Suolisto on monimutkainen ja kiehtova kokonaisuus, jonka toiminnasta ollaan kunnolla kiinnostuttu vasta viime aikoina ja josta saadaan jatkuvasti uusia tutkimustuloksia. Moni asia on edelleen mysteeri – tutkijat eivät esimerkiksi vielä tiedä tarkkaan niinkin arkipäiväisen vaivan kuin närästyksen syytä. Selvää on kuitenkin, että voimme omalla toiminnallamme vaikuttaa suuresti suolistomme terveyteen.

Laillistettu ravitsemusterapeutti Leena Putkonen joutui pakon edessä kiinnostumaan suoliston toiminnasta, kun ärtyvän suolen oireyhtymä teki hänen elämästään opiskeluaikoina helvettiä. Siihen aikaan oireyhtymän hoidosta ei tiedetty juuri mitään ja Leena sai lääkäriltä ohjeen olla stressaamatta. Apu löytyi vihdoin, kun ravitsemustieteen väitöskirjaa tekevä Leenan ystävä Jenni Lappi vinkkasi FODMAP-ruokavaliosta, johon hän oli tutustunut kiertäessään alan kongresseissa maailmalla. Saatuaan oireensa hallintaan, Leena erikoistui vatsa- ja suolistovaivoihin ja kouluttautui FODMAP-asiantuntijaksi arvostetussa Lontoon King’s Collegessa sekä Monashin yliopistossa Australiassa. Ehkäpä juuri Leenan oma kokemus potilaana on vaikuttanut siihen, että hänen suhtautumisensa suoliston terveyteen on ihanan holistinen.

Milloin oman suoliston terveydestä pitäisi huolestua?

Minulta kysytään tätä usein ja sanon aina, että jos on ongelmia, sen kyllä huomaa. Toisaalta suoliston terveys liittyy niin kokonaisvaltaisesti kehon hyvinvointiin, että se koskettaa meitä kaikkia. Jos siihen ei kiinnitä huomiota, se tulee väkisin esiin jossain elämän vaiheessa. Ammattilaisten pitäisi viestiä vielä tehokkaammin siitä, miten tärkeää suolistobakteereista huolehtiminen on koko keholle ja näin ollen kaikille ihmisille.

Kun vastaanotollesi tulee henkilö, jolla on suoliston kanssa ongelmia, mistä aloitat?

Ennen kuin edes otan puheeksi ruoan, alan kartoittamaan potilaan elämäntilannetta. Kyselen unen laadusta, taustalla vaikuttavista stressitekijöistä, yliherkkyyksistä, allergioista tai taipumuksesta migreeniin. Moni saattaa oireilla fysiologisesti henkisiä lukkoja, joita voi olla vaikea selvittää, varsinkaan jos henkilö ei ole niistä itsekään tietoinen. Alitajunnassa oleviin traumoihin on haastavaa päästä käsiksi. Vasta tämän jälkeen siirryn käsittelemään ruokavaliota. Puhumme potilaan ruokailurytmistä ja siitä, mitä hän tavallisesti syö. Moni voi kokea turhaksi luetella kaikkea, mitä syö, mutta ammattilaiselle se kertoo tilanteesta paljon.

Mikä on ärtyvän suolen oireyhtymä ja FODMAP-ruokavalio?

Ärtyvän suolen oireyhtymä on suoliston toiminnallinen vaiva, jonka syytä ei tarkkaan tunneta. Tiedetään kuitenkin, että sen taustalla on muun muassa perinnöllisiä, psykologisia, hermostollisia ja suoliston mikrobistoon liittyviä tekijöitä. Tyypillisiä oireita ovat esimerkiksi turvotus, kivut, ummetus tai ripuli. Oireet eivät rajoitu pelkästään suolistoon ja ärtyvästä suolesta kärsivät reagoivat yleensä herkästi stressiin. Tila diagnosoidaan poissulkumenetelmällä, eli ensin tutkitaan, onko oireiden taustalla esimerkiksi keliakiaa tai infektiota. Toivottavasti tulevaisuudessa diagnosointikeinot tästä vielä kehittyvät.

FODMAP-ruokavaliossa vältetään huonosti imeytyviä hiilihydraattiyhdisteitä, jotka aiheuttavat herkkävatsaiselle oireita. Suurin osa potilaista saa oireisiin lievitystä muutamien viikkojen jälkeen. FODMAP-ruokavalio on kuitenkin tarkoitettu vain väliaikaiseksi vaiheeksi, jossa tilanne rauhoitetaan ja oireet nollataan. Sen jälkeen lähdetään testaamaan, mitä FODMAP-yhdisteitä potilas sietää. Tämä on tärkeää, sillä FODMAP-yhdisteet sisältävät suolistobakteerien tarvitsemaa ravintoa. Sopiva ruokavalio kannattaa kartoittaa ravitsemusterapeutin avustuksella, koska se on äärimmäisen yksilöllinen.

Internet on pullollaan ristiriitaista tietoa suoliston hyvinvoinnista, mikä voi tuntua lannistavalta varsinkin, jos helpotusta omiin oireisiin ei tahdo löytyä. Mistä tiedon etsiminen kannattaisi aloittaa?

Internetin keskustelupalstojen sekavuus on suuri haaste tiedon hankinnassa ja sen vuoksi päätinkin kirjoittaa suoliston hyvinvoinnista kertovan kirjan. Facebook-keskusteluissa hämärtyy helposti se, miten yksilöllinen asia sopiva ruokavalio on. Kehottaisin tutkailemaan aihetta rauhassa, jokaista asiaa uskomatta ja muodostamatta nopeasti lukkoon lyötyjä mielipiteitä sekä seuraamaan, mitä viestitään monessa eri lähteessä ja asiantuntijoiden toimesta. Oma kirjani ja verkkosivuni ovat hyvä paikka aloittaa. Myös kollegani Reijo Laatikaisen TerveVatsa-sivusto tarjoaa asianmukaista tietoa.

Kun olin itse potilaana mietin, että pitääkö minun mennä jollekin järkyttävän kalliille erikoisklinikalle ja totesin, että tämä ei voi olla näin. Suomen kaltaisessa valtiossa väylä hyvään terveyteen ei voi olla se, että maksaa itsensä kipeäksi. En usko, että on olemassa mitään salaista tietoa, joka ei olisi saatavilla kaikille yhteisten virallisten väylien kautta. Epätoivolla on väärin rahastaa ja näen punaista, kun yritetään kaupitella turhia lupauksia.

Miksi suolistoa kutsutaan ihmisen toisiksi aivoiksi?

Tällä voidaan ensinnäkin viitata fysiologisiin ominaisuuksiin. Suolistossa on oma enteerinen hermosto, eli autonominen hermosto, joka ohjaa ruoansulatuskanavan toimintaa. Se toimii itsenäisesti, ilman aivojen ohjausta. Esimerkiksi suuri osa kehon mielihyvähormoni serotoniinista tuotetaan suolistossa, vaikka emme vielä tarkkaan tiedä, miksi – tiettävästi tämä serotoniini ei kulkeudu aivoihin.

Toiseksi voidaan viitata henkiseen puoleen: suolistolla ja aivoilla on yhteys. Suolistobakteereilla ja välittäjäaineilla on todennäköisesti vaikutus siihen, millaisia me olemme ja miten suhtaudumme asioihin. Ne vaikuttavat persoonallisuuteemme; voi siis olla, että vaikkapa melankoliaan taipuvaisella henkilöllä on erilainen suolistobakteerikanta kuin yltiöpositiivisella henkilöllä.

Miksi kannustat potilaitasi meditoimaan?

Ärtyvään suoleen liittyy usein mieliala-oireita, kuten kärsimättömyyttä, ahdistusta ja masennusta. Myös katastrofiajattelu on ärtyvän suolen oireyhtymästä kärsiville todella tyypillistä. Mieli lähtee kehittämään erilaisia negatiivisia skenaarioita ja pienetkin jutut näyttävät suurilta ja vaikeilta.

Moderni yhteiskunta on luonut elämäntyylin, joka on liian kiireinen ja nopeatempoinen, eikä yksinkertaisesti sovi terveydellemme lajina. Olemme alkaneet elää epäfysiologisesti. Hermostomme tarvitsee lepoa, palautumista, iloa ja nautintoa, mutta sen sijaan suoritamme asioita koko ajan ja yritämme saavuttaa miljoona tavoitetta yhtä aikaa. Omaa biologiaa vastaan on kuitenkin turha taistella ja liian kova tahti johtaa väistämättä uupumiseen. Jatkuva stressi saa sympaattisen hermoston, eli taistele ja pakene -hermoston ylikierroksille, vaikka se on alun perin kehittynyt vain väliaikaisia uhkatilanteita varten. Tämä puolestaan haittaa parasympaattisen eli lepoa ja ruoansulatusta säätelevän hermoston toimintaa.

Tiedetään, että meditaation kautta parasympaattisen hermoston saa aktivoitua toimimaan paremmin. Jos on ylistressaantunut ja kireä niin se järjestelmä, joka hoitaa ruoansulatusta, ei yksinkertaisesti ole “päällä”. Ennen kuin kattavin suoliston toimintaan vaikuttava mekanismi saadaan toimimaan uudelleen, ei pienempiin yksityiskohtiin puuttumisesta ole paljoakaan hyötyä. Monella potilaalla voi olla tarvetta myös terapialle, jossa käsitellään vaikkapa lapsuuteen, parisuhteeseen tai itsetuntoon liittyviä asioita. Jos on jännittyneessä mielentilassa eikä täysin sinut itsensä kanssa on todennäköistä, että on virittyneempi kehon viesteille ja aistii kipua herkemmin.

Moni yliherkästä suolistosta kärsivä tuntee pettymystä länsimaiseen lääketieteeseen – lääkärin vastaanotolta saa reseptin kouraansa ja holistisempi asenne hyvinvointiin tuntuu puuttuvan täysin. Miten kommentoisit tätä?

Kyse on ennen kaikkea rakenteisiin ja ajallisiin resursseihin liittyvistä ongelmista. Varmasti jokaiselle terveydenhuollon ammattilaiselle korostetaan opintojen alusta lähtien, että ihminen on kokonaisuus ja lääkäreillä on aito halua auttaa potilaita. Terveydenhuollon järjestelmä ei kuitenkaan toimi. Jos lääkärillä on vastaanotolla 10 minuuttia aikaa, ei ehditä puuttua kuin yhteen ongelmaan. Toivoisin, että ihmiset eivät sekoittaisi näitä asioita keskenään.