Cécile Orblin lievittää näyttelijäntyön aiheuttamaa stressiä menemällä luontoon ja meditoimalla. Luonto on läsnä myös kauneusrutiineissa, joihin kuuluu muun muassa itse tehtyä ruusuvettä ja iso säkillinen valkosavea. Kävimme tapaamassa Cécileä Kansallisteatterin kulisseissa.
Cécile Orblin on viime vuosina näytellyt Kansallisteatterin lavalla muun muassa Minna Canthia ja Märta Tikkasta, ja on mukana juuri nyt pyörivässä Lemminkäinen-produktiossa sekä Kjell Westön romaaniin perustuvassa Kangastus 38 -näytelmässä. Cécile ei harrastanut lapsena teatteria, ja kun hän lukiossa opinto-opasta selaillessaan pysähtyi Teatterikorkeakoulun kohdalle, opinto-ohjaaja kehotti miettimään valintaa uudelleen. Cécilellä oli kuitenkin vahva intuitiivinen tunne siitä, että teatteri olisi hänelle oikea paikka. Niin siinä sitten kävi, että hän pääsi sisään Teatterikorkeakouluun omien sanojensa mukaan ”pystymetsästä”, vaikka ei siihen aikaan tiennyt edes, mitä monologi tarkoittaa.
”Elämäni suuret valinnat ovat ohjautuneet intuitiivisesti. Intuitio liittyy herkkyyteen ja rohkeuteen kuunnella omaa sisintä. Se on syy, miksi olen päätynyt tälle alalle”, Cécile sanoo. ”Intuitiolla on suuri merkitys rooleihin valmistautumisessa. Vaikka roolien työstäminen on osittain älyllistä työtä, pyrin aina menemään myös sellaiselle alueelle, jota ei pysty löytämään tai selittämään järjen avulla.”
Teatterin ja elämän välille on vaikea vetää rajaa. Näytteleminen on Cécilen mukaan ennen kaikkea sen ymmärtämistä, mitä ihmisenä oleminen tarkoittaa, ja rooleihin valmistautuessaan hän uppoaa syvälle omaan kuplaansa. Intensiiviset harjoituskaudet ovat perheellekin raskaita, ja stressiä lisää näyttelijäntyön epävarmuus.
“Niin kauan kuin on freelancer, elää epätietoisuudessa siitä, onko seuraavaa työkeikkaa tulossa”, Cécile toteaa. “Olisi hienoa, että tulevaisuudessa pätkätyöläiset ja freelanceritkin voisivat työmaailmassa saada parempia takeita jatkuvuudesta.”
Luonto on aina ollut Cécilelle se paikka, josta hän ammentaa rauhaa ja voimaa. Hän vietti kaikki lapsuuden kesänsä saaristossa isovanhempiensa ja serkkujensa kanssa. Saariston kesä edustaa Cécilelle edelleen täydellistä harmoniaa: uitiin merivedessä, saunottiin, tehtiin mutakylpyjä rannassa ja kesän lopussa kaikki lapset olivat villiintyneitä, hiukset rastoilla. Mummi opetti, mitä maasta ja metsästä kannatti kerätä hyötykäyttöön; haavankin päälle painettiin laastariksi ratamonlehti. Kaupungin sykkeessä Cécile yrittää löytää tapoja pitää palan luontoa lähellään arkisten rutiinien kautta.
Miten elät jatkuvan stressin kanssa?
On pitkälti luonnekysymys, että osaa pysyä valoisana. Olen aika hyvä tekemään feenikslinnun liikkeitä ja olen elämäni aikana noussut monta kertaa tuhkasta uudelleen. Tärkeää on itsestä huolehtiminen. Uskon, että kehoomme jää jäljet henkisistä kolauksista, joita koemme, ja niitä pitää hoitaa. Jos minulle tulee tunne, että olen lähellä hajoamispistettä, menen tutulle osteopaatille, jonka luona olen käynyt jo 20 vuotta. Hän tuntee minut hyvin ja on nähnyt kaikki eri vaiheeni.
Onko sinulla muita arjen rutiineja, joilla pidät huolta hyvinvoinnistasi?
Meditaatio auttaa stressin hallinnassa ja vaikeiden asioiden käsittelyssä. Voin aina hyvin, jos meditoin säännöllisesti. Minulle on luontevaa istuskella tuijottamassa merelle ja antaa pään tyhjentyä, mutta hektinen kaupunkielämä vie minua kauemmas luontoyhteydestä. Stressaavina aikoina pyrin ottamaan meditaation osaksi arkirutiinejani, meditoimalla vaikkapa viidentoista minuutin ajan päivittäin.
Miten aamusi alkavat?
Aamuni ovat katastrofeja. Tulen esityksistä kotiin myöhään iltaisin ja sen vuoksi olen aamunukkuja. Saan jollain keinolla itseni sängystä ylös, laitan aamiaista ja lähetän lapseni kouluun. Ennen aamukahvia juon puoli litraa vettä, johon puristan puolikkaan tai kokonaisen luomusitruunan. Olen tehnyt niin joka aamu siitä lähtien, kun sain kerran vaikean ihoreaktion ja joku neuvoi, että sitruuna voisi auttaa. Se tepsikin minulla lähes heti. Näyttelijän työssä on aika armotonta, jos naama puhkeaa äkkiä täyteen näppylöitä, eikä olekaan kuvauskunnossa.
Kerro ihonhoitorutiineistasi.
Aamulla annan ihoni levätä, koska ammatissani käytetään paljon meikkiä, ja illalla täytyy tehdä raskas puhdistusprosessi. Kaikkein paras kauneudenhoito-ohjeeni onkin: kuluta niin vähän kuin mahdollista. Harkitse ostoksesi tarkkaan ja hanki vain sitä, mitä tarvitset. Suosin luomua ensisijaisesti luonnon ja ekosysteemin takia, mutta kaikenlainen myrkyttömyys tekee hyvää myös ihmiselle. Mitä puhtaampi tuote, sen parempi. Kesäisin teen itse ruusuvettä mummini ruusuista kesäpaikassamme saaristossa.
Illalla puhdistan ihoni, suihkutan kasvovettä ja levitän May Lindströmin Blue Cocoon -voidetta. Se on ihanaa, mutta olen huomannut, että eri erien välillä on suuriakin eroja – minulla on vielä ihan pikkuisen jäljellä yhdestä aivan mielettömästä purkista. Olen minimalistinen ihonhoitorutiineissani. Olen kiinnostunut kokeilemaan kaikenlaista, mutta harvoista tuotteista tulee pysyvä osa arkirutiinejani.
Minulle tärkeintä ihonhoidossa on kokonaisvaltaisuus ja ihonhoitorutiinini ovat usein meditatiivisia. Pyrin silloin keskittymään vain käsillä olevaan asiaan ja kiittämään mielessäni kuluneen päivän hyvistä hetkistä. En katso peiliin kovin usein, mutta joskus saatan katsoa oikein tarkkaan ja miettiä, että olen yhä se sama, kuin lapsena, kun katsoin eteisen peiliin tukholmalaisessa kodissamme ennen tarhaan lähtöä.
Nyt olen löytänyt oikein super-hemmottelusarjan Koran: tuotteiden taustalla on kokonaisvaltainen filosofia siitä, että ihonhoito ei ole pelkkää ihonhoitoa, vaan myös mielen tasapainottamista ja vahvistamista. Koran puhdistusaine on uusi ihmeputsarini, se puhdistaa raskaankin näytös- tai kuvausmeikin ja jättää ihon kosteutetuksi. Sain vähän aikaa sitten ystävältäni yllätyksenä Koran Heart Chakra -öljyn, joka on mieltä harmonisoivaa, rakkauden ja kiitollisuuden tunnetta vahvistavaa eteeristä öljyä. Se tuli niin sopivaan hetkeen, että meinasin pillahtaa itkuun. Kutsun öljyä nykyään itsepuolustus-putkilokseni ja kannan sitä käsilaukussani.
Hoidan vartaloni ihoa öljyillä. Minulla on lapsuudesta asti ollut kotona Weledan öljyjä, joita voi valita mielentilan mukaan. Jos tulen illalla esityksestä kotiin, ja minun on vaikea rauhoittua, käytän laventeliöljyä. Jos taas yritän piristyä ennen esitystä, valitsen arnicaöljyn. Eteeriset öljyt ovat minulle tärkeitä, koska tuoksut tuovat mielelle lepoa. Tuoksumuistot ovat usein voimakkaita ja harmonisia. Laventeli tuo mieleen Etelä-Ranskan laventelipellot, ruusu taas mummini.
Miten hoidat hiuksiasi?
Minulla on psoriasis ja sen vuoksi hiuspohjani voi mennä varsinkin talvisin huonoon kuntoon. Maskeeraajani ja kampaajani teatterilla on todella kiinnostunut luonnontuotteista ja löysi minulle Khadin Hibiscus-shampoon, joka toimii hyvin. Pesun jälkeen levitän märkiin latvoihin sheavoita.
Miten hemmottelet itseäsi?
Saunassa hemmottelen ihoani naamioilla ja kuorinnoilla. Minulla on iso säkillinen valkosavea, johon sekoitan hunajaa ja levitän kaikkialle hiuksia ja jalkoja myöten. Rakastan May Lindströmin Problem Solver -naamiota, joka alkaa poreilla, kun sitä sekoittaa. Olen yrittänyt plagioida tuotteen koostumusta ja valmistaa vastaavaa itse, mutta ei sitä helposti voita. Minulle on tärkeää myös, millainen ihokosketus hemmotteluhoidoissa käyttämilläni välineillä on. Vältän muovia, sekoitan hoitotuotteita saviastiassa, ja käytän niiden levittämiseen sivellintä.
