Hyvät tyypit \\ Naiset joita ihailemme

Naiset, joita
ihailemme:
Maija, Anni
ja Viivi
Arela

|

Suomalainen vaatemerkki Arela myy arjen eleganssia ajattomien ja monikäyttöisten kashmirvaatteiden muodossa. Perheyrityksen äiti Maija Arelaa ja tyttäriä Viivi ja Anni Arelaa yhdistää kiinnostus siihen, mitä vaatteelle tapahtuu ostotapahtuman jälkeen.

“Kashmir on koukuttava materiaali”, sanoo Maija Arela. “Jos on vähän vilu ja laittaa kashmirhuivin kaulaan, siitä tulee heti parempi olo.”

Tekstiilisuunnittelija Maija Arela ihastui kashmiriin Pariisin matkalla vuonna 2006. Tuohon aikaan nykyaikaisen mallisia kashmirvaatteita ei ollut Suomessa vielä juurikaan saatavissa. Kashmiriin hullaantuneena Maija Arela päätti perustaa silloisen yhtiökumppaninsa kanssa Arelalizza-vaatemerkin, jonka ideana oli tarjota yksinkertaisia ja moderneja kashmirvaatteita. Vuonna 2009 merkin nimi lyheni nykyiseen muotoonsa Arelaksi, kun alkuperäinen yhtiökumppani jäi pois ja tyttäret Anni ja Viivi tulivat osakkaiksi äitinsä firmaan. Perheyrityksessä roolit ovat jakaantuneet luontevasti: Maija hoitaa päätoimisesti Arelan taloutta ja hallintoa, vaatesuunnittelija Anni toimii merkin pääsuunnittelijana ja Viivi on vastuussa Arelan markkinoinnista ja viestinnästä. Mallistojen suunnitteleminen on kuitenkin tiivis yhteistyöprojekti, johon kaikki kolme osallistuvat.

“Emme ole samasta muotista valettuja. Olemme kaikki eri ikäisiä, eri kokoisia ja meillä on omat, persoonalliset tyylit. Jos yksi vaate sopii meille kaikille kolmelle, sillä on jo suuri skaala”, Maija Arela kuvailee suunnitteluprosessia.

Arelan myymälässä Uudenmaankadulla käy asiakkaita kolmessa eri sukupolvessa; äitejä, tyttäriä ja isoäitejä. Eleettömiä kashmirvaatteita tullaan hankkimaan kaikkiin elämäntilanteisiin – häihin, hautajaisiin tai voimavaatteeksi väitöstilaisuuteen. Arelat haluavat ratkaista pieniä arjen pulmia suunnittelemalla asiakkailleen luottovaatteita, jotka voi huoletta vetää joka päivä ylleen. Heidän mielestään kashmir on sijoitus hyvään oloon.

arela

Kannatte vastuuta siitä, millaisen elämän vaatteenne saavat ostotapahtuman jälkeen. Mistä tämä kumpuaa?

Viivi: Meidän arvoihimme kuuluu kiinteästi kestävyys: pyrimme tekemään tuotteita vain tarpeeseen ja mahdollisimman ekologisesti. Meillä on vastuu käyttämästämme kallisarvoisesta luonnonmateriaalista kashmirista. Haluamme kunnioittaa vaatteita ja tehdä kaikkemme, että asiakkaat osaavat huoltaa tuotteita oikein ja näin pidentää niiden elinikää. Arela For Good -konseptimme syntyi asiakkaiden tarpeeseen: tarjoamme sen puitteissa kashmirin huoltopalveluita, järjestämme keskustelutilaisuuksia ja olemme pilotoineet käytettyjen neuleiden myyntiä.

Miten ekologinen Arelan vaatteiden tuotantoprosessi on?

Viivi: Kashmir-lanka on niin kallisarvoista, että meidän neuleemme neulotaan suoraan muotoon, jolloin lankaa ei mene juuri lainkaan hukkaan. Tämä tekee neuleiden tuotantoprosessista ekologisemman. Vaateteollisuudessa halvemmat neuleet tuotetaan yleensä niin, että neulotaan ikään kuin kangas, jota sitten leikataan ja neule kootaan palasista – tällöin syntyy paljon hukkapaloja.

Maija: Kashmir on myös siinä mielessä ekologinen materiaali, että se on hyvin kestävää ja lisäksi sitä ei tarvitse pestä usein: kashmir puhdistuu tuulettamalla.

Anni: Tuotantoprosessissamme ympäristöä kuormittavin osuus on vaatteiden värjäys. Muuten kashmirin valmistuksessa kemikaaleja ei juuri käytetä, emmekä myöskään viimeistele tuotteitamme tuholaisaineilla, kuten jotkut tuottajat. Juuri nyt meillä on työn alla uusi malliston osa, joka tehdään kokonaan värjäämättömästä ekokashmirista, eli tuotteisiin tulee vain vuohien omat harmaan ja ruskean värit.

Muotimaailmassa on viime vuosina näyttäytynyt trendinä ajatus siitä, että vaatteen elämänkaaren ympyrä sulkeutuu: tuote palautuu takaisin alkuperäiselle tuottajalle ja materiaalit saadaan uusiokäyttöön. Pidättekö tätä realistisena?

Viivi: Monet pienet ja keskisuuret toimijat vaateteollisuuden alalla ottavat ajatuksen tosissaan. Siinä nähdään myös varteenotettavia mahdollisuuksia liiketoiminnan kannalta: kyse ei ole pelkästään näennäisestä muutoksesta tai markkinointitaktiikasta. En tiedä, tulevatko suurimmat toimijat koskaan seuraamaan perässä.

Anni: Niin kauan, kun pitää myydä toppeja viiden euron hintaan, se ei taida olla mahdollista.

Maija: Paljon kehitystä on kuitenkin tapahtunut aivan viime vuosina. Ihmiset haluavat jo laatua. Kukaan ei ole tyytyväinen, jos t-paita on yhden pesukerran jälkeen käyttökelvoton, vaikka se olisikin maksanut vain viisi euroa.

Miten koette roolinne naispuolisina yrittäjinä työelämässä?

Maija: Urani alkuaikoina minua tytöteltiin pitkään. Muoti- ja tekstiiliala ylipäätään on Suomessa pitkään ollut melko aliarvostettua.

Viivi: Tämä liittyy varmasti sukupuolittuneisuuteen: tekstiilit ja vaatetus on perinteisesti nähty naisten puuhasteluna. Vaateala ei kuitenkaan ole vaikein ympäristö olla nainen; tällä alalla naiset ovat normi. Jos tekisimme vaikkapa putkiasennuksia, olisimme outolintuja.

Anni: Kun olen työprosesseissa eri tehtaiden kanssa tekemisissä, minua saatetaan usein tytötellä.

Viivi: Kyse on paljolti kulttuurieroista. Suomessa meidät yleensä otetaan vakavasti, mutta jotkut käyttämistämme tehtaista sijaitsevat muissa maissa, joissa saattaa olla jähmeämmät asenteet nuoria naisia kohtaan.

Mitä mieltä olette “hyvä sisko” -verkostoista – siitä, että naisten pitäisi työelämässä nostaa toisiaan ylös?

Viivi: En haluaisi nähdä asiaa niin sukupuolittuneena. Alallamme on tärkeää olla verkostoja, mutta haluan yhtä paljon tehdä yhteistyötä fiksujen miesten kuin naistenkin kanssa.

Anni: On hedelmällisempää, kun mukana prosessissa on muutakin kuin vain yhden sukupuolen edustajia. Silloin esiin tulee enemmän näkökulmia ja lopputulos on usein parempi. Henkilökohtaisesti en missään tapauksessa haluaisi tehdä töitä pelkkien naisten kanssa.

Viivi: Teemme kollegoidemme kanssa töitä kivassa yhteishengessä. Meillä ei ole kilpailuasetelmaa, vaikka toimimme samoilla markkinoilla. Kaikilla on samat ongelmat ja yhdessä nostamme toisiamme – kollegani ovat idoleitani.

Miksi alallanne on niin hyvä yhteishenki?

Anni: Vaatealalla on aiemmin ollut enemmän kilpailuhenkeä, mutta totuus on, että toisen menestys ei ole keneltäkään pois.

Viivi: Kyse on asenneilmaston muutoksesta; on tajuttu, että olemme kaikki pieniä vaatealan tekijöitä suomessa ja saamme paljon enemmän yhdessä aikaiseksi, kun tuemme ja nostamme toisiamme. Koen, että suomalaisten brändien arvostus on kasvussa, ja pukeudumme itsekin mielellämme suomalaisten suunnittelijoiden vaatteisiin.

Maija: Jos asiakas ei löydä meiltä etsimäänsä, neuvomme mielellämme heidät eteenpäin kollegoidemme liikkeisiin.

Mikä teitä inspiroi?

Anni: Vahvat suunnittelijanaiset, kuten Phoebe Philo, Stella McCartney ja Donna Karan, joiden tuotteet ovat simppeleitä mutta rohkeita.

Maija: Iättömyys. Teemme vaatteita yhtä hyvin 20-vuotiaille kuin 90-vuotiaillekin.

Viivi: Minulle on tärkeää, että naiseutta voi määritellä monella eri tavalla: saa pukeutua kuinka vain haluaa ja silti tuntea itsensä kauniiksi ja tärkeäksi. Naisidolejani ovat usein vanhemmat naiset, jotka ovat uskaltaneet elämässään tehdä mitä haluavat, muiden mielipiteistä välittämättä.