Hyvät tyypit \\ Tyypit joita ihailemme

Naiset, joita
ihailemme:
Michaela von
Wendt

|

Millainen on hyvä johtaja? Ainakaan hän ei saa olla liian hieno siivoamaan tai keittämään kahvia, sanoo suomalaisyritys Lundian toimitusjohtaja Michaela von Wendt, joka sai pestin vain 31-vuotiaana. Juttelimme Michaelan kanssa muun muassa siitä, miten työelämässä selviää epävarmuuden tunteista ja siitä, kuinka sukupuolten välinen tasa-arvo on mahdollista saavuttaa.

”Lasikattoa ei ole omalla kohdallani tullut vastaan”, Michaela von Wendt sanoo. ”Olen se tyyppi, joka yleensä avaa suunsa, jos vastaan tulee epäkohtia.”

Suomessa naisia nousee yhä enemmän korkeisiin tehtäviin, mutta kymmenen vuotta sitten tilanne oli vielä erilainen. Michaela oli tuolloin kansainvälisen konsulttiyhtiö Universumin maajohtaja ja huomasi toisen johtotehtävissä olevan naispuolisen ystävänsä kanssa, että heillä on suuri tarve vaihtaa uraan liittyviä ajatuksia keskenään ja että toimiminen miesten dominoimalla alueella tuntui välillä yksinäiseltä. Tuumasta toimeen: Michaela kävi puhelimensa yhteystietoluettelon läpi, kutsui kuutisenkymmentä eri aloilla vaikuttavaa naista koolle ja perusti Networking After Work -sparrausverkoston, joka kokoontuu nykyään muutaman kerran vuodessa yhteen.

Design- ja huonekaluyritys Lundian toimitusjohtajana vuodesta 2011 lähtien toiminut Michaela ei epäröi käyttää omaa asemaansa hyödyksi lisätäkseen tasa-arvoa työelämässä. Hän suosittelee mieluiten naisia erilaisiin asiantuntijan ja puhujan tehtäviin ja korjaa hienovaraisesti, jos joku käyttää sanaa naisjohtaja – Michaela haluaa puhua pelkistä johtajista, sukupuolesta riippumatta.

Omalla työurallaan hän muistaa kohdanneensa suoraa sukupuolisyrjintää vain kerran:

”Eräässä tilaisuudessa vanhaan teollisuussukuun kuuluva mies sai kuulla, että olen Lundian toimitusjohtaja. Hän katsoi minua päästä varpaisiin ja kysyi, olenko pätevä. Ensin ajattelin, että minun pitäisi antaa hänelle läksytys, mutta sitten totesin, että hän oli 70-vuotias mies, joka elää vielä patriarkaalisessa yhteiskuntakäsityksessä. Vastasin rauhallisesti, että kyllä olen.”

Tasa-arvokysymysten ohella kestävän kehityksen arvot ovat Michaelalle tärkeitä. Hän haluaa rakentaa Lundiasta Suomen eettisimmän brändin. Tavoite kuulostaa kunnianhimoiselta, mutta Michaela vaikuttaa juuri sellaiselta tyypiltä, joka osaa ottaa haasteen vastaan.

”Olemme maapallolla vain lyhyen ajan ja haluan, että lapsenlapseni ja heidän jälkeläisensä voivat elää Suomessa vielä kahdensadan vuoden kuluttuakin”, Michaela sanoo. ”Lundia on kertakäyttökulttuurin vastakohta ja myymme tuotteita, joilla on toivottavasti monen sadan vuoden käyttöikä. Prosessimme on hyvin läpinäkyvä tuottajien valinnasta lähtien.”

Mikä tekee sinusta hyvän johtajan?

Johtaja ei saa koskaan olla liian hieno keittämään kahvia, siivoamaan tai täyttämään tiskikonetta. Esimerkiksi tällä viikolla meillä ilmaantui positiivinen ongelma, kun eräs tuote myi erityisen hyvin ja logistiikkapuolella oli kiireistä. Tulin itse pari tuntia aikaisemmin töihin kasaamaan kalusteita – on tärkeää, että työntekijät jaksavat ja voivat hyvin.

Kommunikointi työntekijöideni kanssa on minulle tärkeää ja pyrin kuuntelemaan heitä ja olemaan nöyrä sekä empaattinen. Haluan, että meillä on matala hierarkia, jossa ongelmista puhutaan ja ne ratkotaan yhdessä.

Kun kohtaat työssäsi haasteita, tunnetko koskaan epävarmuutta omista kyvyistäsi?

Epäröin harvoin, mutta täytyy myös osata katsoa itseään peiliin. Kukaan ei ole täydellinen ja aina voi oppia lisää. Kohtaan haasteet kuitenkin yleensä niin, että mietin, mikä on pahinta, mitä voisi tapahtua ja asennoidun siihen. En ole aivokirurgi tai lentäjä, kukaan ei ole kuolemassa, joten vastuuni on vähän erilainen.

Johtajana en voi näyttää olevani huonolla tuulella, koska se saastuttaa helposti ilmapiiriä ja tarttuu myös muihin. Se vaatii positiivista otetta. Avun pyytäminen rohkeasti ja läheisten ihmisten kanssa jutteleminen kuitenkin auttaa.

Mitkä ovat mielestäsi parhaita keinoja lisätä sukupuolten välistä tasa-arvoa työelämässä Suomessa?

Kaikki alkaa siitä, miten lapsia kasvatetaan kotona ja kouluissa. Annan oman kuusivuotiaan poikani leikkiä nukeilla ja hän saa käyttää hametta tai kynsilakkaa, jos haluaa. Puhun hänen kanssaan myös tunteista ja esimerkiksi siitä, että tekee ihan hyvää itkeä välillä. Kun kaksivuotias tyttäreni on hiukan vanhempi, aion kertoa hänelle, että hänestä voi tulla vaikka astronautti tai tasavallan presidentti – kaikki on mahdollista, jos vain tekee ahkerasti töitä sen eteen.

Vanhempainvapaa ja vastuu lasten hoitamisesta pitäisi jakaa puolisoiden kesken tasan, esimerkiksi 5+5+5-mallin mukaan. Tällä hetkellä kaikki 30–35-vuotiaat naiset ovat valitettavasti huonommassa asemassa työmarkkinoilla, sillä työnantajat kokevat heidät riskinä. Jos yhtä pätevä mies ja nainen hakevat samaan tehtävään, työnantaja usein valitsee miehen, vaikka kukaan ei myönnäkään sitä suoraan.

Kun palasin äitiyslomalta töihin, moni toimittaja kyseli, miltä tuntuu olla työssäkäyvä äiti ja seisoa näin suurissa saappaissa. Vastasin, että kysytkö samaa myös miehiltä, joilla on pieni lapsi kotona?

Millaiseksi koet ilmapiirin naisten keskuudessa työelämässä?

Ilmapiiri on hyvä ja kaikki tukevat toisiaan. On vanhanaikainen käsitys, että ryhmässä pitäisi aina olla yksi mies, ettei se olisi kanalauma. Ainakaan niissä yrityksissä, joissa olen itse työskennellyt, en ole huomannut mitään tällaista. Päinvastoin kaikki ne naiset, joita olen tavannut, ovat olleet ihania tyyppejä ja rohkeasti suositelleet toisiaan. Naisten pitäisi myös enemmän uskaltaa pyytää apua, sillä se ei ole heikkouden merkki, vaan vahvuus.

Jokaisen pitäisi miettiä omia valintojaan eri tilanteissa. Elämme edelleen niin miesten dominoimassa maailmassa, että jos yritetään keksiä vaikkapa hyviä puhujia johonkin tilaisuuteen, mieleen tulee helposti ensimmäisenä miehiä, vaikka jokainen tuntee myös paljon päteviä naisia. Jos olen itse valitsijan asemassa, ehdotan usein naisia. En pidä kiintiöistä lainkaan, mutta mielestäni on hyvä tiedostaa olemassa oleva epätasa-arvo ja pyrkiä muuttamaan tilannetta.

Mistä inspiroidut?

Äitini on suurin esikuvani. Hän oli vakavasti sairas kun olin pieni, mutta on antanut minulle lämpimän kasvatuksen ja hyvän itseluottamuksen. Julkisuuden henkilöistä Michelle Obama vaikuttaa tosi särmältä. Ihailen myös ystävääni Lotta Backlundia, joka on huippu tyyppi.

Inspiroidun positiivisista ihmisistä, joilla on mahtava energiataso ja jotka saavat kaikki mukaan tekemään loistavaa työtä ja hyvälle tuulelle. Luen paljon lehtiä ja välillä pelaan myös Candycrushia kännykälläni, se on hauskaa.