Kategoriassa Muoti \\ Vastuullinen elämä

Neuleiden ABC

Kaikki mitä olet halunnut tietää neuleista, kätevästi yhteen paikkaan koottuna. 

Täydellisen neuleen löytäminen on vaikeaa. Millainen neule säilyy siistinä pitkään? Mikä materiaali kannattaisi valita? Mistä tiedän, että en tue ostopäätökselläni epäeettisiä tuotantomalleja? Kokosimme erilaisista neulemateriaaleista kätevän listan, jonka avulla on helpompi suunnata ostoksille.

Aluksi: neule on investointi, jota kuuluu huoltaa.

Neule on vaatteena sellainen, että käytön jäljet väistämättä tulevat siinä näkyviin ennemmin tai myöhemmin, olipa tuote kuinka laadukas tahansa. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö neuletta saisi pysymään siistinä – siitä vain täytyy pitää hyvää huolta. Kuten neulebrändi Alpa toteaa: ei kukaan osta autoakaan ajatellen, että sitä ei sen jälkeen tarvitsisi koskaan huoltaa. Neule on samanlainen investointi. Esimerkiksi vaatehuoltoon keskittynyt tietokanava Arkive Ateliér jakaa sivuillaan yksityiskohtaista tietoa neuleiden huollosta sekä myy huoltoa helpottavia välineitä, kuten kashmir-kampoja.

Neulemateriaalien ABC

Lampaanvilla

Jos tarkastelee vaatteen kestävyyttä, lampaanvilla on ehdottomasti ekologinen valinta. Villa lämmittää, hengittää, imee kosteutta hyvin ja puhdistuu useimmiten tuulettamalla. Lampaanvillan tuotantoon liittyy kuitenkin monenlaisia haasteita

“Eläinten kasvattaminen vaatii paljon maapinta-alaa, luonnonvaroja, energiaa ja vettä. Valtavien tilojen lammaslaumat aiheuttavat eroosiota ja luonnon monimuotoisuuden vähenemistä. Lampaiden kasvatus saa aikaan suuria määriä ilmastonmuutosta pahentavia metaanipäästöjä. Suurilla lammastiloilla elinolosuhteet ovat usein erittäin huonot ja eläinten kuolleisuus korkea”, kirjoittaa vaateteollisuuden vastuullisuuskonsultti Anniina Nurmi.

Villatuotteista kannattaa siis suosia luomuvillaa tai kotimaista suomenlampaanvillaa. Kierrätetty villa on myös vastuullisempi vaihtoehto.

Kuva: Helsingin villasukkatehdas / Harri Venäläinen
Suomenlampaan villa 

“Suomalaiset lammastilat ovat suhteellisen pieniä ja lainsäädäntö liittyen eläinten kohteluun on tiukempaa kuin monessa muussa maassa. Silti myös kotimaisessa lainsäädännössä olisi parantamisen varaa eläinten oikeuksien näkökulmasta”, Anniina Nurmi toteaa.

Tiivistäen voisi siis sanoa, että suomenlampaanvilla on usein vastuullisempi vaihtoehto jo senkin takia, että kuljetusmatkat ovat lyhyempiä, mutta tämänkin materiaalin alkuperän kanssa kannattaa olla tarkka. Suomenlampaanvillassa on pitkään ollut haasteita sen hyötykäyttöön saamisen suhteen: villaa on mennyt paljon hukkaan sen vuoksi, että sen jatkojalostaminen ei ole ollut kustannustehokasta. Nyt tilanne on muuttumassa, kun kiinnostus lähituotantoon kasvaa ja saataville tulee lisää brändejä, jotka hyödyntävät sitä.

Myssyfarmi on yksi suomenlampaan villan käytön pioneereista ja lisäksi heidän villansa on luomulaatuista. Myös By Hindersin perustaja Jonathan Ingberg hyödyntää tuotteissaan perheensä tilan suomenlampaiden villaa. Mielenkiintoisena uutena innovaationa kotimaisen Ekta Helsingin suomenlampaan villa on kehrätty uudella tavalla niin, että se on koneellisesti neulottavaa. Kaikki villa tulee lammastiloilta ympäri Suomea. Tämä on ensimmäinen kerta Suomen historiassa, kun Ektan kaltaisia tuotteita kudotaan ja neulotaan koneellisesti. Myös Lapuan Kankurit ovat investoineet koneelliseen neulontaan ja ovat ottaneet valikoimaansa suomenlampaan villasta valmistettuja kodin sisustustuotteita.

Suomenlampaanvillaa on saatavilla myös omaan neulomisharrastukseen: ainakin Lova sekä Novita myyvät suomenlampaanvillasta valmistettuja lankoja. Vastuullisuuden huomioiminen käsityöharrastuksissa kiinnostaa yhä enemmän. Lista suomalaisista lankavalmistajista löytyy suomalainenvilla.fi -sivustolta.

Kuva: PURA
Merino

Merinovilla on vaateteollisuudessa erityisen suosittua, sillä merinolampaiden villapeite on kehittynyt suojaamaan niitä äärimmäisiltä sääolosuhteilta, ja se onkin pehmeämpää ja vielä lämpimämpää kuin tavallinen lampaanvilla. Merinovillan yksittäiset kuidut ovat ohuita, pitkiä ja kimmoisia, ja sitovat näiden ominaisuuksiensa vuoksi tehokkaasti lämmittäviä ilmakerroksia väleihinsä. Merinovillasta voidaan myös neuloa aluskerrastoihin ja urheiluvaatteisiin soveltuu erityisen ohutta neulosta.

Merinolampaiden ihoa on jalostettu villan tuotannon syistä poimuisemmaksi, jotta niistä saadun villan määrä voidaan maksimoida. Tämä on kuitenkin tuonut mukanaan ikäviä lieveilmiöitä: loiset viihtyvät ihopoimuissa ja tämän vuoksi lampaille tehdään mulesing-toimenpidettä, jossa peräaukon ympäriltä leikataan pois ihoa. Ihon arpeutuessa se ei enää houkuttele niin paljon loisia. Mulesing-toimenpide on lampaille todella kivuliasta ja se on kielletty useissa maissa, mutta esimerkiksi maailman suurimmassa villantuotantomaassa Australiassa se on sallittua. Neuleostoksilla kannattaakin aina tarkistaa, että tuotetiedoista löytyy “mulesing-free” -merkintä.

Mulesing-vapaita merinovillaneuleita myyvät esimerkiksi PURA, Aarre, Nouki, R-Collection ja Nosh.

Kuva: NOSH
Alpakka

Alpakka on monella tapaa hieno materiaali: sitä pidetään yhtenä maailman lämpimimmistä villamateriaaleista, ja poikkeuksellisen pitkien sekä elastisten kuitujensa ansiosta se kestää nukkaantumatta pitkään. Lisäksi sileä kuitu hylkii tehokkaasti likaa, joten usein pelkkä tuuletus riittää alpakanvillasta valmistetun neuleen puhdistamiseen.

Peru on alpakan suurin tuotantomaa. Alpakat elävät siellä useimmiten puolivilleinä, vähän niinkuin suomalaiset porot. Alpakat keritään kerran vuodessa ja niitä kohdellaan kunnioituksella – alpakka on perulaisille kulttuurisesti ja historiallisesti arvostettu eläin ja ne ovat kalliita.

Materiaali on vastuullinen myös siinä mielessä, että alpakan kasvattaminen on ympäristölle hellävaraisempaa kuin esimerkiksi lampaiden tai vuohien. Alpakan jalka on pehmeä eikä näin ollen aiheuta niin paljon eroosiota maaperään, ja lisäksi alpakka ei laiduntaessaan syö kasvia juurineen, jolloin se voi jatkaa kasvamista. Lisäksi tutkimusten mukaan kamelieläimet syövät suhteessa vähemmän märehtiviin lajeihin kuten lampaisiin verrattuna.

Vastuullisia alpakanvillaisia tuotteita myy esimerkiksi Alpa, joka avaa sivuillaan ilahduttavan yksityiskohtaisesti tuotantoprosessiaan. Ruukin kehräämö kasvattaa ja jatkojalostaa alpakkaa ja on saanut ensimmäisenä suomessa perulaisen International Alpaca Associationin myöntämän Kultainen alpakka -merkin.

Kuva: Alpa
Mohair

Mohair-kuitua saadaan angoravuohesta. Se on pehmeää ja miellyttävän tuntuista, ja materiaalina sen verran kallista, että sitä käytetään harvoin sellaisenaan. Mohairin tuotannosta on noussut esiin paljon ongelmia: muun muassa PETA on nostanut esille angoravuohien julmaa kohtelua mohairin suurimmassa tuotantomaassa Etelä-Afrikassa. Mohairia ei voi suositella vastuullisuus-näkökulmasta, ellei ole ostotilanteessa varma, että kyseisen brändin käyttämä materiaali on eettisesti tuotettua.

Kashmir

Kashmirvuohesta saatava kashmirvilla on maailman ylellisimpiä kuituja: se on pehmeää, kevyttä ja ohutta. Yksi vuohi tuottaa vaatteisiin käytettävää hienoa alusvillaa alle 400 grammaa vuodessa. Kuten mohairin tuotantoon, myös kashmirin tuotatontoon liittyy eettisiä ongelmia: esimerkiksi Kiinassa ja Mongoliassa kasvatettavat vuohet keritään talvella, jolloin villaa on eniten. Keritseminen jättää vuohet alttiiksi pakkasille, ja niitä kuolee kylmyyteen. Jos haluaa investoida kashmir-neuleeseen, kannattaa tarkistaa aluksi valmistajalta materiaalin alkuperä. Sertifikaatit kuten GOTS, Responsible Wool Standard ja The Good Cashmere Standard auttavat löytämään vastuullisempia valmistusprosesseja.

Angora

Superpehmeään angorakanin villaan on liittynyt paljon eettisiä ongelmia: 2010-luvun alussa esimerkiksi PETA raportoi angorakanien tuotannon järkyttävistä oloista. Kaneja on kasvatettu pienissä häkeissä ja karvaa revitty irti tavalla, joka aiheuttaa eläimille paljon kärsimystä. Kohun seurauksena jopa monet suuret pikamuotibrändit ilmoittivat luopuvansa angoravillan myynnistä.

Ei ole ihme, että angoravilla on ollut niin haluttua, sillä se on silkinpehmeää, hylkii vettä ja on hyvin lämmintä. Outi Pyy muistuttaa angorakohua käsittelevässä blogipostauksessaan, että ongelma ei lähtökohtaisesti ole materiaalissa, vaan sen tuottajan toimintatapojen etiikassa. Hellävarainen keritseminen on esimerkiksi angorakanien hyvinvoinnin edellytys. Suomestakin löytyy angoravillan pientuottajia, joten eettistä angoravillaa lienee jonkin verran saatavilla – materiaalin alkuperän selvittämisessä täytyy vain olla hyvin tarkka.

Lähteet: 

https://alpa.fi/materiaali/
https://kemikaalicocktail.fi/2019/04/alpakan-villa-tuntuu-iholla-silkilta/
https://anniinanurmi.fi/materiaaliopas/lampaanvilla-ja-merinovilla/
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ihmiset-kulttuuri/artikkeli-1.1502917
https://ruukinkehraamo.fi/
https://www.ektahelsinki.fi/
https://kotimaatutuksi.fi/vastuullisuus/mulesing-vapaa-merinovilla/
https://yle.fi/uutiset/3-11772916
https://yle.fi/uutiset/3-8765143
https://yle.fi/uutiset/3-10222760
https://www.stjm.fi/uutiset/mohair-merino-vai-kashmir-tunnetko-villalaadut/
https://yle.fi/uutiset/3-7698663
https://www.stjm.fi/uutiset/mohair-merino-vai-kashmir-tunnetko-villalaadut/
https://rekki.fi/blogi/opas/materiaaliopas-luonnonkuidut/

  • Kategoriassa Juttusarjat \\ Luomukaapilla

    Luomukaapilla: Outi Forstén

    Luomukaapilla-sarjassa tutustumme inspiroivien ihmisten tapaan elää ja kuluttaa fiksummin. Outi Forstén on muusamme, mitä tulee etenkin upeiden kattausten, tunnelmien ja kakkujen loihtimiseen. Pääsimme kysymään Outilta vinkkejä pöydän kattamiseen sekä utelemaan Outin keittiön bravuureista, kauneusrituaaleista ja tavoista ylläpitää hyvinvointia.

Tilaa uutiskirje

Tilaamalla uutiskirjeen saat meiltä uusimmat ja inspiroivat vinkit tiedostavan lifestylen maailmasta.
Noudatamme zero waste-periaatetta myös viestinnässämme.