Eettistä luksusta myyvän Urbanstory-liikkeen perustaja Tarja Castel nukkuu pakkasellakin ikkunat auki ja lataa työpäivän lomassa akkuja Uunisaaren rantakallioilla. Samoilla kallioilla syntyi päätös Urbanstoryn lopettamisesta syksyllä ja hypystä tyhjän päälle. Tarja Castel kertoi Sugarille nukkumisrutiineistaan ja paljasti, miksi epävarma tulevaisuus ei valvota häntä öisin.
“Olen irtisanoutunut kaikista työpaikoistani siinä vaiheessa, kun työstä tulee liian helppoa ja rutiininomaista” Tarja Castel kertoo. “Viihdyn muutoksen tilassa ja ainoa pelkoni on, että makaan kuolinvuoteellani, enkä ole uskaltanut tehdä niitä asioita, joista olen haaveillut.”
Tarja Castel tekee töitä eettisen luksuksen ja taiteen parissa vuonna 2012 perustamassaan Urbanstory-liikkeessä. Urbanstory toimii pienten koti- ja ulkomaisten design- ja vaatebrändien, taiteen ja kirjallisuuden sulatusuunina, jonka konsepti elää ja muuttuu kaiken aikaa.
Tänä syksynä edessä on suuri muutos, kun Urbanstory sulkee ovensa ja Tarja avaa aivan uudenlaisen tilan, joka tulee olemaan jotain showroomin, agentuurin, taidetilan ja myymälän väliltä. Yhteistyö joidenkin Urbanstorysta tuttujen eettisten brändien kanssa tulee jatkumaan uusissa tiloissa. Kyseessä on kiinnostava konsepti: luovan alan toimijat palkkaavat yhdessä Tarja Castelin kaupalliseksi myynti- ja markkinointihenkilöksi, jolloin heille vapautuu aikaa siihen olennaiseen – luomistyöhön.
Hektisen elämän keskellä uni on aina ollut Tarja Castelille tärkeää: “Ensimmäisessä kesätyöpaikassani hautausmaan puutarhassa 17-vuotiaana jouduin aina nousemaan töihin kello seitsemältä. Se oli hirveää. Silloin tein päätöksen, etten koskaan menisi työhön, joka vaatisi aikaista aamuheräämistä, ja tuo päätös on pitänyt.”
Miten aamusi alkavat?
Yritän herättyäni ottaa pienen hetken aamusta meditoimiselle – onnistun siinä ehkä neljänä päivänä viikossa. Löysin meditoimisen pari vuotta sitten ja harjoitan sitä nykyään säännöllisesti. Se auttaa minua pääsemään stressaavista ajatuksista irti. Jos päivän mittaan huomaan, että pulssini alkaa nousta ja sydän tykyttää, meditaatio vain käyntiin. Meditaatio on opettanut hyväksymään ikävätkin asiat sellaisen kuin ne ovat. Ne kestävät vain hetken, sitten ne poistuvat ja tilalle tulee hyvää.
Kirjoitan melkein joka aamu kiitollisuuspäiväkirjaa kännykkäni muistilehtiöön. Päivä alkaa ihan eri tavalla kun muistuttaa itseään siitä, mitä kaikkea hyvää elämässä on, illan viimeisen ja aamun ensimmäisen huolen sijaan. Tänä kesänä olen ollut erityisen kiitollinen muutoksesta.
Miten juot aamukahvisi?
Ensimmäisen aamukahvini saan oikeastaan jo suihkussa: sekoitan edellisen päivän kahvinpurut kookosöljyyn ja kuorin sillä ihoni. Ihosta tulee ihanan pehmeä!
Pidän yksinkertaisuudesta ja niinpä keitän kahvin aina vanhassa kahvipannussani. Juon sen kaura- tai soijamaidolla.
Mitä syöt aamupalaksi?
Teen joka aamu smoothien, johon tulee aina inkivääriä, kurkumaa ja tyrniä. Haluan, että lapseni saavat ennen kouluun lähtöä elimistöönsä mahdollisimman paljon kaikkea hyvää.
Kun lapset ovat lähteneet kouluun, hipsin usein takaisin sänkyyn kahvikupin ja aamun lehden kanssa. Paperilehdestä en luovu!
Millaisia iltarutiineja sinulla on?
Elän oikeastaan kaksoiselämää, sillä lapseni, 13-vuotias tytär ja 15-vuotias poika, ovat minun ja ex-mieheni luona vuoroviikoin. Kun lapset ovat täällä, syömme aina yhdessä koko perheen kanssa kello yhdeksän aikaan illalla. En muista ainoatakaan iltaa, kun emme olisi syöneet yhdessä. Epäsuomalaisen myöhäinen päivällinen on perua ranskalaiselta ex-mieheltäni ja ulkomailla vietetyistä vuosistani.
Lapseni ovat loistavia kokkeja! He ovat pienestä pitäen osallistuneet ruoanlaittoon, ja laittavat nykyään päivällisen koko porukalle kaksi kertaa viikossa. Olemme lasten kanssa tiimi, täällä ei passata ketään.
Silloin, kun lapset eivät ole luonani, en koskaan laita ruokaa, vaan menen illalla ystävieni kanssa ulos syömään esimerkiksi Favelaan tai Putte’s:iin.
Olen aika iltavirkku ja valvon yleensä myöhään. Jos menen ennen kello kahtatoista nukkumaan, herään jo viideltä aamulla, mikä on järjetöntä.
Mitä yöpöydältäsi löytyy?
Luen viimeiseksi illalla ennen nukahtamista, ja minulla on aina useampi kirja kesken yhtä aikaa. Juuri nyt yöpöydälläni on Zlatan Ibrahimovićin omaelämäkerta, Keijo Halisen ja J. P. Jakosen Kukoistavan johtamisen käsikirja sekä Chade-Meng Tanin Mietiskellen menestykseen, jota luen jo kolmatta kertaa.
Onko sinulla koskaan nukahtamisvaikeuksia?
Olen yleensä hyväuninen, mutta juuri nyt minulla on kahden viikon univelka, koska kärsin kuumuudesta. Nukun parhaiten todella viileässä huoneessa – nukun talvipakkasillakin ikkunat auki! Yritimme lasten kanssa eilen viilentää tyynyjämme laittamalla ne pakastimeen, mutta tyynyni vain jäätyi kovaksi möhkäleeksi.
Miten pääset stressistä irti illalla?
Olen huomannut, että illalla nukkumaan mennessä mielessä pyörivät usein ne päivän epäonnistumiset, vaikka onnistumisia olisi vaikka kuinka paljon. Otin jossain vaiheessa tavaksi, että aloin käymään läpi päivän pieniäkin onnistuneita juttuja, kuten sitä, että lähetin aamulla lapset hyvillä mielin ja täysin vatsoin koulutielle. Nopeasti tajuaa, että kaikkien onnistumisien rinnalla ne pari pieleen mennyttä juttua eivät tunnu missään.
Muistatko uniasi?
Näen paljon unia ja pystyn vaikuttamaan niiden kulkuun tietoisesti. Jos herään kesken hyvän unen, pystyn yleensä palaamaan siihen takaisin. Nuorena tyttönä saatoin usein mennä aikaisin nukkumaan vain, jotta voisin nauttia uneksimisesta pidempään. Nukahtaminen tuntui siltä, kuin olisin avannut oven ihanaan unien maailmaan.
Unelmiesi nukkumapaikka?
Parhaat unet saan serkkuni omistamassa pikkuruisessa saaressa Helsingin ulkosaaristossa. Ympärillä on vain kallioita ja merta, ja ulkona ollaan koko päivä – sen jälkeen uni maittaa.
