Ein sanominen on vaikeaa, mutta psykologi Eva Kemppainen tietää, miten sitä, sekä omien rajojen asettamista ja jämäkkää kommunikointia voi harjoitella.
Ein sanominen – miksi se onkin niin hankalaa? Suurin osa meistä haluaa olla se hyvä tyyppi, joka on aina valmiina auttamaan muutossa, kuuntelemaan ystävän murheita, jäämään ylitöihin ja joustamaan omista tarpeistaan. Jos ei kuitenkaan osaa sanoa mihinkään ei, omien rajojen puute saattaa ennen pitkää johtaa uupumiseen.
Psykologi Eva Kemppainen on työssään huomannut selkeän yhteyden hyvinvoinnin, rajojen asettamisen ja asioista kieltäytymisen taidon välillä. Hänen mukaansa jokainen ihminen on itse vastuussa tarpeidensa täyttymisestä. Liian kiltille henkilölle, joka ei osaa sanoa ei, tämä tarkoittaa sitä, että kieltäytymistä kannattaa harjoitella.
Kemppainen korostaa, että ein sanomisen opettelu ei merkitse sitä, että muuttuisi äkkiä itsekkääksi ja läheisistä ihmisistä piittaamattomaksi. Ein sanomisen taito ei tarkoita, että muiden tunteita ei pitäisi lainkaan ottaa huomioon. Kyse on tasapainon löytämisestä, omien rajojen asettamisesta ja niistä kiinni pitämisestä. Rehellisyyden kautta kommunikaatio helpottuu ja sen myötä läheiset ihmissuhteet voivat jopa parantua.
Kävimme Pilots Helsingillä Eva Kemppaisen vetämällä The Power of No -kurssilla opettelemassa ein sanomista, poimi tästä parhaat tärpit!
Kiltteys on hyvä asia – jos sitä käyttää kohtuudella
Positiivinen psykologia tunnistaa 24 erilaista luonteenvahvuutta, joista yksi on kiltteys tai ystävällisyys. Kiltteys on siis pohjimmiltaan positiivinen asia, mutta kohtuus on siinäkin tärkeää. Erityisen herkkä henkilö saattaa huomaamattaan ylikäyttää kiltteyden vahvuutta, jolloin se ei enää todellisuudessa palvele häntä. On siis tärkeää opetella olemaan kiltti kohtuudella.
Temperamentti vaikuttaa reagointitapoihin
Temperamentti on yksilöllinen käyttäytymis- ja reagointityyli, jolla on havaittu olevan biologinen ja pysyvä perusta. Temperamentti näkyy jopa fysiologisella tasolla siinä, miten eri ihmiset reagoivat erilaisiin tilanteisiin. Jotkut ihmiset nauttivat konflikteista, toiset taas stressaantuvat niistä. Kilteillä henkilöillä konfliktitilanteet voivat aiheuttaa jopa voimakkaan fyysisen reaktion. Niinpä kieltäytyminen asioista voi olla kiltille henkilölle vaikeaa, koska hän joutuu tilanteessa toimimaan omaa intuitiotaan ja kehonsa reaktioita vastaan.
Ein sanominen on vaikeaa
Kiltteys ja tunnollisuus nähdään yhteiskunnassamme usein pelkästään hyvinä ominaisuuksina. Liiallisen miellyttämisen halun taustalla saattaa kuitenkin olla epävarmuuden kokemuksia ja perusturvallisuuden puutetta lapsuuden perheessä. Jos on joutunut kantamaan nuorena liikaa vastuuta, saattaa aikuisiällä kokea liioiteltua vastuuta muiden ihmisten tunteista. Henkilö, joka on tottunut esimerkiksi lapsuuden perheessään toimimaan tuntosarvina ja tasapainottamaan räjähdysherkkiä tilanteita, saattaa oppia ylitulkitsemaan pieniä eleitä ja sanoja, mikä saattaa johtaa myös väärinkäsityksiin myöhemmissä sosiaalisissa tilanteissa. Eva Kemppaisen mukaan kannattaa pohtia, voiko yksi henkilö olla vastuussa koko porukan ilmapiiristä. Jos kieltäytyy ystävällisesti, ei ole vastuussa toisen ihmisen tunteista – ja jos toinen loukkaantuisikin, hän yleensä myös leppyy ajallaan.
Ei-sanan sanomisen jälkeen saattaa aluksi iskeä morkkis
Ei-sanaa opetellessa sen sanomisen jälkeen saattaa aluksi seurata syyllisyyden tunne. Syyllisyyden kokemuksesta ei välttämättä pääse heti eroon, mutta sen käsittelemiseen löytyy keinoja. Eva Kemppainen kehottaa miettimään, millaisia neuvoja antaisi vaikka läheiselle ystävälle, joka on samassa tilanteessa. Todennäköisesti ajattelisit, että ystävän ei tarvitse tuntea syyllisyyttä kieltäytymisestä, ja kannustaisit häntä siirtymään eteenpäin. Tilannetta voi olla helpompi järkeillä, jos sen etäännyttää vähän kauemmaksi itsestä.
Omien rajojen asettamista voi harjoitella
Usein kuvittelemme, että muut osaavat lukea ajatuksia ja tietävät, mitä haluamme, mutta todellisuudessa näin ei ole. Omat toiveet ja tuntemukset kannattaa siis kertoa suoraan. Rajojen asettamista voi harjoitella selkeyttämällä itselleen omia oikeuksiaan ja arvojaan. Myös epämiellyttävien tunteiden ja ajatusten hyväksyminen, sekä itselle haastavien tilanteiden tunnistaminen ja läpikäyminen voivat auttaa. Voi erotella toisistaan “kivenkovat” ja “hiekkaiset” rajat: kivenkovat ovat niitä, joista haluaa ehdottomasti pitää kiinni, kuten turvallisuus, ja hiekkaiset taas ovat niitä, joista voi tarpeen vaatiessa joustaa.
Jämäkkä kommunikointi helpottaa omista rajoista kiinni pitämistä
Tilanteissa, jossa eriävät mielipiteet kohtaavat tai joutuu esimerkiksi kieltäytymään jostain asiasta, jämäkkä kommunikointi tuottaa usein parhaan lopputuloksen. Jämäkkä kommunikoija puhuu suoraan ja ottaa vastuun omista tunteistaan, mutta huomioi myös muut. Hän ei pyytele anteeksi tai selittele, mutta esittää asiansa ystävällisesti ja kunnioittavasti. Hän pysyy rauhallisena ja pitää kiinni kannastaan, mutta voi tarpeen vaatiessa ehdottaa kompromissia, jos se sopii tilanteeseen. Pyynnöt kannattaa kohdistaa suoraan asiaan tai käytökseen, ei henkilöön itseensä. Empatian näyttäminen lisää ihmisten halukkuutta ottaa sanoma vastaan.
