Keho ja mieli

Petollisen
ihanat
hajuvedet

Suihkaus hajuvettä viimeistelee tyylin ja tuo arkeen hetkessä hohdetta, mutta samalla iholle laskeutuu satoja erilaisia kemikaaleja, joiden tarkkaa sisältöä kuluttajalle ei kerrota. Lähes puolet suomalaisista saa pelkästä tuoksun hengittämisestä erilaisia ärsytyksen oireita. Onko hajuvesien käyttäminen turvallista?

”Lapsena tulin aina huonovointiseksi lentokentällä ja lentokoneessa, missä ihmiset suihkuttelivat hajuvesiä. Vasta myöhemmällä iällä olen osannut yhdistää nämä oireet tuoksuyliherkkyyteen”, kertoo Maria Nordin, sisäilma-asiantuntija ja yksi Kemikaalitutka-blogin kirjoittajista.

Jopa 40 prosenttia suomalaisista kärsii Maria Nordinin tavoin tuoksuyliherkkyydestä. Tuoksujen hengittäminen aiheuttaa heille monia erilaisia oireita kuten päänsärkyä, pahoinvointia, hengenahdistusta, sydämentykytystä ja uupumusta. Oireet vaihtelevat lievistä voimakkaisiin. Joillekin siirtyminen puhtaaseen ilmaan katkaisee reaktion, mutta herkimmille jo muutaman minuutin altistuminen saattaa aiheuttaa esimerkiksi ankaran päänsäryn.

Aikaisemmin tuoksuyliherkkyyttä pidettiin psyykkisenä oireiluna, mutta nykyään lääketiede on tunnistanut sen elimelliseksi eli fyysiseksi vaivaksi. Tarkkaa syytä tuoksuille herkistymiselle ei kuitenkaan tunneta. Taustalla voi olla esimerkiksi altistuminen tietyille voimakkaille kemikaaleille, kuten hyönteismyrkyille ja liuottimille, tai perinnölliset syyt.

Tuoksuyliherkkyyteen ei ole olemassa lääkettä tai parannuskeinoa.  Herkkyydestä kärsivän oireita voidaan helpottaa esimerkiksi antihistamiinilla tai kortisonilla, mutta niiden teho vaihtelee. Ainoa pysyvä ratkaisu olisi täysin tuoksuton ympäristö, jonka saavuttaminen arjessa on kuitenkin käytännössä mahdotonta. Jokapäiväiset asiat, kuten joukkoliikenteellä matkustaminen tai kaupassa käyminen saattavat tahtomatta altistaa melkoiselle kemikaalicocktailille. Valtaosa käyttämistämme kosmetiikkatuotteista sisältää erilaisia synteettisiä hajusteita, mutta ylivoimaisesti eniten oireita aiheuttavat partavedet ja hajuvedet.

”Hajuvesi ei kosketa pelkästään henkilöä, joka sitä käyttää”, sanoo Maria Nordin. ”Sen vaikutukset ovat kauaskantoiset. Jos esimerkiksi hajuvettä käyttävä henkilö istuu bussissa, tuoksua voi tarttua bussin penkkiin. Mikäli seuraava paikalla istuva matkustaja on tuoksuyliherkkä, hän saattaa saada voimakkaitakin oireita.”

Mitä hajuvedet sitten sisältävät?

Ongelmana on, että hajuvesien valmistajia lukuun ottamatta kukaan ei oikeastaan tiedä. Kosmetiikalle tuoksun antavaa ainesosien sekoitusta ei tarvitse lain mukaan ilmoittaa kuluttajalle, sillä tuoksun koostumus on liikesalaisuus. Hajustetta tarkoittavien sanojen parfym, perfume tai fragrance taakse saattaa kätkeytyä lukuisia eri kemikaaleja.

Joidenkin näiden kemikaalien tarkkaa vaikutusta, yhteisvaikutuksista puhumattakaan, ei vielä tunneta. Monien hajuvesistä löytyvien kemikaalien tiedetään olevan voimakkaasti allergisoivia ja ärsyttäviä; ne saattavat aiheuttaa esimerkiksi tuoksuyliherkille oireita. Vielä salakavalampia ovat kuitenkin hajuvedestä ihokosketuksessa irtoavat ainesosat, jotka voivat vaikuttaa muun muassa hormonitoimintaan.

”Synteettiset tuoksut sisältävät usein esimerkiksi muovin pehmittiminäkin käytettäviä ftalaatteja, jotka pidentävät tuoksun käyttöikää ja estävät sen haihtumista”, Maria Nordin kertoo. ”Samaan aikaan ftalaatit kuitenkin saattavat häiritä hormonitoimintaa.”

Ftalaatit ovat tuoksuaineiden liuottimia ja kiinnittäjiä. Ne eivät varastoidu elimistöön, mutta laajan käytön vuoksi niille altistutaan päivittäin – etenkin nuorilla naisilla on havaittu suuria pitoisuuksia. Ftalaatit voivat aiheuttaa hedelmällisyyden laskua ja ne on liitetty myös esimerkiksi keskivartalolihavuuteen. Synteettisistä hajuvesistä saattaa löytyä myös parabeeneiksi kutsuttuja säilöntäaineita, joiden on huomattu vaikuttavan koe-eläimien estrogeenin tuotantoon. Erityisesti raskaana olevien naisten tulisi välttää parabeenien käyttöä, sillä ne läpäisevät istukan, ja voivat siis teoriassa vaikuttaa suoraan sikiöön.

Pitäisikö hajuvedet laittaa pannaan?

Parfyymin rakastajille on vielä toivoa – tuoksujen käytöstä ei kenties ole pakko luopua kokonaan. Luonnontuoksut ovat huomattavasti turvallisempi vaihtoehto synteettisille hajuvesille. Enemmistö hajuvesille herkistyneistä oireilee luonnontuoksuille paljon heikommin kuin synteettisille tuoksuille – monelle ne eivät aiheuta oireita lainkaan.

”Vaikka luonnontuoksuissakin voi olla allergisoivia aineita, ärsytysoireet ovat huomattavasti pienempi riski kuin synteettisten tuoksujen aiheuttamat neurologiset ja hormonaaliset oireet”, sanoo Maria Nordin.

Sertifioitu luonnontuoksu koostuu luonnollisista, prosessoimattomista raaka-aineista, joiden alkuperä on pystyttävä jäljittämään. Tuoksun pakkausmerkinnästä täytyy selkeästi ilmetä kuluttajalle, mitä se sisältää. Synteettisten ja geenimuunneltujen raaka-aineiden käyttö on kiellettyä. Luonnontuoksut ovat miedompia ja haihtuvat nopeammin kuin synteettiset tuoksut, sillä ne eivät sisällä esimerkiksi ftalaattien ja parabeenien kaltaisia, tuoksun säilyvyyttä pidentäviä ainesosia.

”En kaipaa tuoksuilleni kahdeksan tunnin kestoaikaa – mielestäni parasta tuoksussa on se pieni luksuksen hetki, kun suihkautan sitä iholleni”, Maria kertoo.

Luonnontuoksua valitessa kannattaa olla tarkkana. EU:sta puuttuu vielä yhtenäinen, luonnonkosmetiikkaa säätelevä lainsäädäntö, mikä on johtanut lukuisten erilaisten sertifiointijärjestelmien kehittämiseen. Monet valmistajat käyttävät sekavaa tilannetta hyväkseen ja myyvät luonnonkosmetiikkana tuotteita, jotka eivät todellisuudessa täytä sen kriteereitä. Esimerkiksi osoitteessa luonnonkosmetiikka.fi voi tutustua erilaisiin luotettaviin sertifiointijärjestelmiin sekä niiden pieniin painotuseroihin.

”Luonnollisia tuoksuja voi löytää jopa ruokakaupasta”, Maria sanoo. ”Rakastan itse ruusuvettä, jota voi käyttää ruoanlaittoonkin, ja eteerisistä öljyistä voi laimentamalla valmistaa omia hajusteita. Myös esimerkiksi Dabba-merkin kukkaisvedet ovat ihania.”

Lähteet:

Allergia- ja astmaliitto. <http://www.allergia.fi/allergiat/tuoksuyliherkkyys/>. 5.10.2016.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. <https://www.thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/ymparistomyrkyt/tarkempaa-tietoa-ymparistomyrkyista/ftalaatit>. 5.10.2016.

Kemikaalitutka. <http://kemikaalitutka.fi/2016/02/28/2302/>. <http://kemikaalitutka.fi/2016/01/15/naita-kosmetiikan-ainesosia-kannattaa-valttaa/>. 5.10.2016

Pro Luonnonkosmetiikka ry. <http://www.luonnonkosmetiikka.fi/luonnonkosmetiikka/>. 5.10.2016.