Tulevaisuuden ruoka kiinnostaa nyt: parinkymmenen vuoden kuluttua sinunkin ruokasi kasvatetaan ehkä avaruudessa tai syvällä maan alla.
Suomalainen Jalotofu on monessa suhteessa askeleen edellä muita: yritys on esimerkiksi maailman ainoa Reilun kaupan tofuvalmistaja ja käyttää tempessään kotimaisia raaka-aineita härkäpapua, lupiinia ja hernettä. Niinpä pyysimme Jalotofun kaupallista johtajaa Jouko Riihimäkeä ennustamaan meille tulevaisuuden ruokatrendejä: millaista tulevaisuuden ruoka oikein on? Hänen mielestään maapallon ruokahuollon suurimmat haasteet seuraavina vuosina tulevat aiheutumaan väestön voimakkaasta kasvusta ja ilmastonmuutoksesta.
”Kun ilmastonmuutos yhdistetään kulttuurisiin ja sosiaalisiin tekijöihin, syntyy isoja vaikutuksia”, Jouko toteaa.
Ilmastonmuutos aiheuttaa, että viljelykasvien perinteiset kasvualueet siirtyvät kaiken aikaa pohjoisemmaksi, mikä johtaa ongelmiin erityisesti kehittyvissä maissa sekä väestökeskittymissä. Kehittyvien maiden väestöjen voimakas keskiluokkaistuminen on yksi syy siihen, että lihan kulutus on jatkuvassa kasvussa maailmanlaajuisesta kasvisruokatrendistä huolimatta. Ruoan kulutus kasvaa myös ikääntymisen vuoksi – elämme koko ajan kauemmin, jolloin ehdimme syömään elinaikanamme enemmän. Lisäksi rikkaissa maissa yltäkylläinen ruoan tarjonta aiheuttaa sen, että saatamme syödä enemmän, kuin oikeastaan tarvitsisimme.
Millaista tulevaisuuden ruoka sitten voisi olla? Jouko ennustaa neljä nousevaa ruokatrendiä.
1. Luonnollinen ruoka
Luomuruoan sijaan puhutaan nyt luonnollisesta ruoasta. Tulevaisuudessa lautasiltamme löytyy luultavasti yhä enemmän kasvisruokaa ja hyvin todennäköisesti myös hyönteisiä. Hyönteisiä kohtaan tunnettu ällötys on kulttuurinen, opittu reaktio, josta eroon pääsee totuttelemalla. Hyönteisiä tullaan syömään kokonaisen sijaan myös esimerkiksi erilaisten ravinnepitoisten jauheiden muodossa.
Kasvien viljely siirtyy ylös, alas ja avaruuteen. Esimerkiksi Lontoossa viljellään jo mikrovihanneksia eli erilaisten syötävien kasvien silmuja vanhassa metrotunnelissa, joka toimi toisen maailmansodan aikaan pommisuojana ja on sen jälkeen ollut tyhjillään. Näin aiemmin hyödyntämätön viljelytila on saatu käyttöön ja samalla tuotetaan helposti lähiruokaa lontoolaisille. Tulevaisuudessa suurkaupunkien pilvenpiirtäjien katotkin voitaisi ottaa vielä tehokkaammin viljelykäyttöön tai kasvattaa ruokaa jopa avaruudessa (NASA kehittää parhaillaan avaruudessa toimivia kasvihuoneita).
2. Gmo-ruoka – hyvä vai paha?
Geenimanipuloitu ruoka aiheuttaa monessa tunnepitoisen reaktion. Joukon mielestä realismia on kuitenkin se, että geenimuunneltu ruoka tulee, halusimmepa me sitä tai emme. Kasvavan väestön ruokkiminen ilman sitä ei hänen mukaansa yksinkertaisesti ole mahdollista. Hän huomauttaa, että viljelykasveja on jalostettu jo tuhansien vuosien ajan. Geenimanipuloituun ruokaan liittyy kuitenkin nykyään myös yhä enemmän poliittisia kysymyksiä: kasvien ytimet on patentoitu, eli niiden käyttöä kontrolloi joku, yleensä ylikansalliset suuryritykset. Ruokahuolto on merkittävä osa globaalia valtapeliä.
3. Täsmäruoka
Mitä, jos sinun ei tarvitsisikaan syödä kokonaista porkkanaa saadaksesi sen terveyshyödyt, vaan sen sijaan nappaisit suuhusi vaikkapa pienen kapselin? Joukon mukaan tulemme syömään yhä enemmän kehon omien yksilöllisten tarpeiden mukaan, kun niiden mittaaminen tehostuu kaiken aikaa. Esimerkiksi erilaisista kasveista poimitaan täsmäiskuna tietyt terveydelle olennaiset aineet ja biojäte laitetaan kiertoon energiaksi. Lääketeollisuus integroituu elintarvikkeisiin, koska geenejä analysoimalla pystytään määrittelemään yhä tarkemmin, mitä kukin keho tarvitsee.
4. Keinotekoinen ruoka
Jouko väittää, että laboratoriossa kasvatetut pihvit ilmestyvät viiden vuoden sisällä ruokalautasille. Keinotekoisesti tuotettu liha toisi aivan uudenlaisia näkökulmia lihateollisuuden eettisiin ja ekologisiin ongelmiin. Laboratorioissa luotujen mikro-organismien avulla voitaisi tulevaisuudessa tuottaa lihan lisäksi korvikkeita esimerkiksi maidolle, kananmunille, kanalle ja kahville. Erilaisten bakteerien ja hiivojen avulla tehdään yhä enemmän eläinperäisiä alkuperäisiä ruoka-aineita muistuttavia tuotteita.
