Ina Mikkola on superinspiroiva mediapersoona, journalisti ja maailmanparantaja. Juuri nyt Ina inspiroituu Vegancommunityn epäesteettisistä mutta hauskoista meemeistä, Todella huippusalaisesta vegaaniseurasta ja Virpi Mikkosen taivaallisen kauniista Instagram-tilistä.
Milloin aloit miettimään eettisempää kuluttamista arjessasi?
Lukioikäisenä aloin pohtia kuluttamista ja esimerkiksi ruokaan liittyviä valintoja laajemmin ja kriittisemmin. Olin silloin semi-vegaani ja kuvittelin etten voisi elää ilman juustoa enkä ollut esimerkiksi tarkka siitä, onko karkeissani eläinperäisiä raaka-aineita vai ei. Kun muutin pois kotoa, tajusin etten edes halua ostaa lihaa.
Kaveripiirissäni oli tuolloin paljon vegaaneja ja aluksi kyseenalaistin heidän aatteensa, mutta samalla opin paljon heidän kanssa aiheesta keskustellessani. Lopulta kokeilin vegaaniutta kuukauden ja tajusin, etten enää halua syödä eläinperäisiä tuotteita – semi-vegaanius alkoi tuntua huijaukselta, vaikka sekin on parempi kuin ei mitään.
Monille vegaanius on tosi eläinoikeuskeskeistä, mutta olen vegaani myös ympäristöasioiden vuoksi. Minulle vegaanius on myös ihmisoikeuskysymys ja terveyskysymys.
Vaikka saatan joidenkin mielestä olla radikaali valinnoissani, on minusta myös hyvä kyseenalaistaa omaa veganismia; olen viime aikoina miettinyt, voisinko syödä esimerkiksi hyönteisiä. Ne eivät tietenkään ole vegaanisia, mutta ne ovat ympäristöystävällisiä, sillä niiden tuottamiseen ei tarvita paljoa maaperää tai vettä ja oma etiikkani arvottaa enemmän eläimiä kuin ötököitä. Hyönteisistä saa eläinproteiinia hyvässä muodossa. Ainut asia mikä hyönteisissä mietityttää, on se, haluanko syödä jotain, mikä on tapettu. Mielestäni asioista ei tarvitse olla tyhmän ehdoton.
Onko elämäntyylisi muuttunut suuresti?
Vaikka ruokavalioni on rajatumpi, on maailmankuvani huomattavasti laajempi kuin ennen, sillä olen ottanut asioista paljon selvää ja pohtinut valintojani. Vegaaniuden myötä olen kiinnostunut enemmän myös kemikaaleista ja kaikki kodin pesuaineet ovat vaihtuneet luonnollisiin.
Vaikka käyttämissäni meikeissä onkin vielä parantamisen varaa, olen tosi tarkka siitä, millaista kosmetiikkaa käytän iholleni. Suosin luonnonkosmetiikkaa esimerkiksi Santelta ja Dr Hauschkalta. Myös Lushilla on paljon ihania tuotteita. Käytän myös kookosöljyä kauneudenhoidossa – samaa, mitä käytän ruuanlaitossakin.
Ehdoton suosikkini luonnonkosmetiikkatuotteista on Madaran Detox-savinaamio, se tekee ihmeitä iholle!
Koetko luopuneesi jostain?
En. Loppujen lopuksi suurin osa ihmisistä syö aika suppeasti, vaikka teoriassa saatavilla olisi kaikki maailman ruoat. Ruokavalioni on nyt huomattavasti monipuolisempi kuin ennen. Kun olin semi-vegaani, tein tottumuksesta paljon annoksia, jotka matkivat liharuokia.
Inan keittiön kaapin päällä on matkamuistoja ulkomaanreissuilta
Mistä olet löytänyt inspiraation monipuolisempaan ruokavalioon?
Kokeilemalla uusia juttuja; hedelmäosastolla haastan itseni ostamaan jotain, mitä en ole koskaan maistanut. Käydessäni ravintoloissa tarkkailen ruokalistoja; niistä voi keksiä jotain ihan uutta omaan keittiöön. Esimerkiksi Los Angelesissa on taivaallisen hyvä vegaaniravintolavalikoima!
Olet ollut työsi puolesta julkisuudessa, onko se vaikuttanut tapaasi kuluttaa?
Julkinen asema ei vaikuta tapaani tehdä valintoja, mutta haluan kannustaa valinnoillani muita ja puhua niistä ääneen. Julkisen ammatin myötä tuleva valta kannattaa käyttää hyvään ja tuoda esille fiksuja valintoja, sillä valta tuo myös vastuuta. Haluan muuttaa asioita. Olen ylpeä ja iloinen siitä, että tiedän, että esimerkkini kautta moni on muuttanut ruokavaliotaan parempaan suuntaan tai alkanut vegaaniksi. Se on tosi inspiroivaa.
Mikä on sinulle tärkeää ruokaa ostettaessa?
Yritän ostaa luomua aina kun mahdollista. Haluan myös tietää, missä tuote on tehty. Ostan kotimaista, silloin kun se on järkevää – esimerkiksi ostan tofun aina Jalotofulta, koska ne valmistetaan Suomessa, mutta talvella voin ihan hyvin ostaa espanjalaisia tomaatteja, kun suomalaiset eivät maistu miltään.
Mitä lautaseltasi löytyy juuri nyt?
Tällä hetkellä olen innoissani dumplingseista, innostuin tekemään niitä myös kotona ihastuttuani niihin ravintolassa. Tykkään myös raikkaista kevätrullista ja raakasuklaasta, joka on makeutettu banaanijauheella – se toimii makeutukseen tosi hyvin! Pirkan vegaanijäätelöt ovat ihanan kermaisia ja täyteläisiä. Vegaanina ei todellakaan tarvitse luopua mausta.
Olen myös ihan hulluna pomeloon – se kannattaa kuoria kunnolla ja syödä vain hedelmäliha. Pomelot ovat nyt sesongissa. Sesongin mukaan syöminen on ylipäätään tosi inspiroivaa. Satokausikalenterista on ollut paljon iloa.
Mistä ostat ruokasi?
Käyn lähikaupoissa, sillä niistä löytyy nykyisin tosi hyvin kaikkia perusjuttuja myös vegaanille – esimerkiksi Oatlyn, Yosan ja Alpron kasvipohjaisia jugurtteja. Erikoisemmat tuotteet ostan Ruohonjuuresta, Ekolosta ja Vegekaupasta. Nykyisin on paljon helpompaa olla vegaani, kuin vielä pari vuotta sitten. Tavallisistakin kaupoista saa vegaanisia juustoja (Violifen on hyviä) ja lihankorvikkeita, jos sellaisia tekee mieli.
Kotifilosofia?
Melkein kaikki kotonamme on kierrätettyä. Joidenkin juttujen etsimiseen menee enemmän aikaa, mutta yllätyin, miten helposti haaveilemani punaiset samettiverhot löytyivät – ja halvalla. Ekologisuus on usein myös todella edullista. Juuri nyt koetan löytää kaunista kampauspöytää makuuhuoneeseen.
Laatuun kannattaa panostaa myös kierrätetyissä tuotteissa. Kalleimpia hankintojani kotiin on Tempurin petauspatja, jonka ostin uutta vastaavassa kunnossa. Olen myös panostanut laadukkaaseen Vitamixin blenderiin, sillä sille luvataan seitsemän vuoden takuu, ja voin hyödyntää sitä sekä erilaisten tahnojen että smoothieiden tekemiseen.
Minkälainen on vaatefilosofiasi?
Suurin osa vaatteistani on kierrätettyjä. Teen löytöjä ulkomaanmatkoilta ja vintage-liikkeistä. Olen käynyt kirpputoreilla aina, jo silloin, kun kirpputoreja vielä pidettiin nolona. Onneksi nykyisin ei ole niin.
Mikä tuote maailmasta puuttuu – mitä ei saa ekologisena ja hyvälaatuisena?
Eettinen ja ekologinen tekniikka! Missä on eettiset puhelimet, tietokoneet ja kamerat? Sellaisia ei ole. Tekniikan suhteen pelkkä ekologisuus ei riitä, tuotteen täytyy myös toimia ja olla laadukas. Valmistajien ja jakelijoiden pitäisi ottaa enemmän vastuuta tästä, sillä nykyaikana ei oikein voi välttyä käyttämästä tekniikkaa. Parasta olisi, jos esimerkiksi Applen kaltaiset jätit ottaisivat enemmän vastuuta tekemisistään ja muuttaisivat toimintatapojaan ekologisemmiksi ja eettisemmiksi.
Neuvo jollekin, joka haluaa kuluttaa vastuullisemmin?
Jokaisella valinnalla voi vaikuttaa. Itsetutkiskelulla on suuri merkitys; ota selvää asioista ja kysele.
Kyseenalaista valintoja tuote kerrallaan; osta parempia tuotteita tilalle, kun vanha tuote loppuu. Ei kannata alkaa kerralla radikaaliksi vaan vaihtaa tuotteet pikkuhiljaa fiksummiksi. Pyydä vinkkejä ja neuvoja muilta, ihmiset auttavat mielellään suosittelemalla omia lemppareitaan.
Inan kolme suosikkia:
– Sami Tallbergin Villiyrtit-kirja. Hurahdin viime vuonna villiyrtteihin ja aion kerätä villiyrttejä jatkossa joka kesä. Kävin myös villiyrtti-kurssilla, jossa opin tunnistamaan kasveja luonnossa.
– Virpi Mikkosen Kiitos Hyvää on hyvä keittokirja! Tosi kekseliäs ja luova. En yleensä välitä keittokirjoista, mutta tästä tykkään. Reseptit eivät ole peruskauraa.
– Facebookin Sipsikaljavegaanit-ryhmä on mahtava. Siellä on rento meininki.
Luomukaapilla-sarjassa tutustumme inspiroivien ihmisten tapaan kuluttaa eettisemmin.
